Kysy lääkäriltä

Hei!

Olen Eira Poikonen, sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori. Valmistuin sisätautien erikoislääkäriksi 1994 ja erikoistuin hematologiksi 2002. Työskentelen erikoislääkärinä HUS/Peijaksen sairaalassa Vantaalla hematologian poliklinikalla. Tältä sivulta löydät vastauksiani kysymyksiin, jotka liittyvät myeloomaan ja sen hoitoon. Olitpa sitten myeloomapotilas tai hänen läheisensä, voit lähettää kysymyksesi minulle. Pyrin vastaamaan kaikkiin lähetettyihin kysymyksiin. Kysymykset ja niihin annetut vastaukset julkaistaan anonyymisti.

Kaikki kysymykset
Myelooman hoito
Oireet ja tutkimukset
Ruokavalio ja liikunta

Myelooma ja muistin heikkeneminen

21.9.2021

Olen huolissani muistini huononemisesta. Voiko se johtua myeloomasta tai ylläpitohoidon lääkkeistä? Olen 66-vuotias.

Myelooma tai sen hoidot eivät sinänsä heikennä muistia. Kyse on kuitenkin vaikeasta sairaudesta, jonka hoidot voivat olla raskaita, joten muistin heikkeneminen ei ole poikkeuksellista. Kun raskaimmat hoidot ovat ohitse ja ollaan ylläpitohoidossa, tilanteen pitäisi tasaantua ja myös henkisen kapasiteetin korjautua.

Jos kysyjän muisti silti tuntuu heikkenevän, kannattaa hakeutua muistitutkimuksiin.

Lue vastaus

Myelooma, munuaisten vajaatoiminta ja ruokavalio

21.9.2021

Mikä on ruokavalion osuus keskivaikean munuaisen vajaatoiminnan hoidossa? Olisiko hyvä käydä ravitsemusterapeutilla, jos GFR on ollut jo parin vuoden ajan tasoa 48 ml/min? Taustalla kevytketjumyelooma ja täydellinen hoitovaste.

Myeloomapotilaalla voi olla munuaisten vajaatoiminta. Yleensä myelooman hoidolla tilanne korjaantuu, mutta jonkin asteinen munuaisvaurio voi jäädä. Tärkein on siis tehty eli myelooman hoitovaste on täydellinen.

Ruokavaliohoitoa munuaisten keskivaikeaan vajaatoimintaan ei erityisesti ole. Suosituksena on, että särkylääkkeitä yms. munuaisten toimintaa haittaavia lääkkeitä kannattaa välttää. Lisäksi suositellaan suolan käytön vähentämistä ja sekaruokavaliota, jossa on runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Mahdollinen verenpainetauti, diabetes ja korkea kolesteroli hoidetaan mahdollisimman hyvin.

Lue vastaus

Myelooma ja lonkkaleikkaus

21.9.2021

Tarvitsisin kipeästi lonkan tekonivelleikkausta. Minulla todettiin anemia ja erittäin korkea lasko. Leikkaus peruttiin, ja edessä ovat myelooma-tutkimukset. Jos myelooma todetaan, voinko myöhemmin mennä lonkkaleikkaukseen? Minulla on ollut artroosi monta vuotta.

Kysyjällä on todettu poikkeavuuksia lonkkaleikkausta edeltävästi verikokeissa ja epäillään myeloomaa. Tällöin myeloomaselvitykset tehdään ensin ja niiden perusteella harkitaan, onko myelooman hoito aiheellista ja jos on, millaista hoitoa annettaisiin. Lonkkaleikkaukseen voidaan kyllä palata, kun myeloomatilanne on selvillä ja sitten suunnitellaan potilaan kanssa, miten edetään.

Lue vastaus

Myelooman aiheuttamat skleroottiset luustomuutokset

21.9.2021

Minulla myelooma on aiheuttanut yhteen selkänikamaan skleroottisen muutoksen ja lisäksi sen lähistöllä on extramedullaarista plasmasytoomaa. Luuydinnäytteessä, veressä ja virtsassa ei ole näkynyt poikkeavuuksia. Miten yleisiä skleroottiset muutokset ovat multippelissa myeloomassa? Entä voiko siitä päätellä, minkä tyypin myelooma minulla todennäköisemmin olisi? Mistä johtuu, että luusto reagoi skleroottisesti eikä lyyttisesti niinkuin yleensä?

Kysyjän tapaus on harvinainen, mutta kyseessä voi olla niin sanottu POEMS-oireyhtymä. Tässä oireyhtymässä tyypillisesti esiintyy luuston skleroottisia muutoksia, joskus pieni veren M-komponentti eikä luuytimessä välttämättä myelomasoluja todeta. Jos kyseessä on POEMS, siihen voi liittyä ääreishermon oireita (puutuminen, pistely eli ns neuropatia), joskus iho-oireita, hormonaalisia poikkeavuuksia ja suurentunut maksa/perna.

Myeloomasolut ja niitä ympäröivä solukko erittävät aktiivisesti monia erilaisia aineita, joilla ne säätelevät mm. viereisen luun ja sen solujen toimintaa. Myeloomassa nämä sytokiineiksi kutsutut molekyylit aiheuttavat siis luukatoa, mutta POEMS-oireyhtymässä ne nimenomaan edistävät luun tihentymistä, skleroosia.

Kysyjän oma hoitava lääkäri voi tarkemmin luonnehtia, millainen tila skleroottisen luumuutosten taustalla on.

Lue vastaus

M-komponentti näkyy sirpaleketjuna

21.9.2021

Mitä tarkoittaa, kun verikokeissa näkyvä M-komponentti ei enää näy veressä vaan sirpaleketjuna taudin yhteydessä?

Sirpaleketju ei ole allekirjoittaneelle tuttu termi, mutta mahtaneeko kysyjä tarkoittaa kevytketjua, joka on osa M-komponenttia. M-komponentti muodostuu useista osista, ja siinä on aina kevytketjuosa, joko kappa- tai lambda-kevytketju. Kyseinen kevytketju voidaan aina osoittaa myös myeloomasolusta. Myeloomasolut voivat erittää joskus lähes pelkästään kevytketjua, jolloin puhutaan kevytketjumyeloomasta tai pienen määrän M-komponenttia ja selvästi enemmän tähän liittyvää kevytketjua. Nämä voidaan osoittaa verestä ja/tai virtsasta. Ajan ja hoitojen myötä myeloomasolut voivat myös muuttua siten, että ne eivät enää lainkaan eritä M-komponenttia, jolloin puhutaan non-sekretorisesta myeloomasta. Mahdollisesti kysyjän tapauksessa on käynyt näin. Tällöin taudin seurantaan on käytettävä esimerkiksi röntgen- tai tietokonekuvia tai esim. luuydinnäytteitä ja joskus kudospalanäytteitä myelooman muodostamasta plasmasytoomasta.

Lue vastaus

Tarvetta luustokuvaukselle ja biopsialle?

24.5.2021

Voinko pyytää uuden PET/TT-kuvauksen ja luuydinnäytteen oton? Smoldering multippeli myelooma on ollut 4 vuotta ilman CRAB-oireita. Onko HLA-B27-positiivisuudella osuutta myelooman esiintymisessä ja onko sillä merkitystä hoidon tai oireiden osalta? Entä jos on reaktiivinen artriitti ja polven tekonivelleikkaus on aiheellinen?

Kytevää myeloomaa seurataan pääsääntöisesti verikokeiden ja/tai virtsakokeiden avulla; luonnollisesti samalla seurataan myös potilaan yleisvointia. Luuydinnäytteitä ja kuvantamistutkimuksia kontrolloidaan yleensä vasta silloin, kun muissa kokeissa tai potilaan voinnissa tapahtuu sellainen muutos, että uudet tutkimukset katsotaan tarpeelliseksi. Rutiinisti, esim tietyin väliajoin, niitä ei tehdä. PET-TT kuvauksia tehdään yksilöllisesti harkiten. Siten tutkimusten tarpeellisuudesta voi keskustella oman hoitavan lääkärin kera.

HLA-B27-positiivisuuden ei tiedetä liittyvän alttiuteen sairastua myeloomaan eikä se vaikuta hoitoon. Myeloomapotilaan hoitoa suunniteltaessa aktiivinen reumatauti ja sen hoito on toki otettava huomioon. Kytevä myelooma ei sinänsä ole este tekonivelleikkaukselle. Leikkaavan tahon on kuitenkin syytä olla tietoinen potilaan perussairauksista ja myös kytevästä myeloomasta.

Lue vastaus

Allogeeninen kantasolusiirto myelooman hoidossa

5.5.2021

Jos myeloomapotilaalle tehdään allogeeninen kantasolusiirto, poissulkeeko se jotain monista nykyisistä tai tulevaisuuden myeloomahoidoista (immuunihoidot, Car-t, Bite jne.)? Mikä on todennäköisyys sille, että allogeeninen siirto poistaa myelooman pysyvästi? Voidaanko tämä todeta kuinka nopeasti ja varmasti allogeenisen siirron jälkeen vai joudutaanko vain odottamaan ja katsomaan uusiko tauti?

Allogeenisen kantasolusiirron (kantasolujen siirto sopivaksi todetulta luovuttajalta) asema myeloomapotilaiden hoidossa on edelleen epäselvä. Käytännössä niitä tehdään Suomessa nykyisin nuorille ja hyväkuntoisille myeloomapotilaille, joiden taudissa on huonon ennusteen piirteitä. Tämä siksi, että verrattuna tavanomaisiin nykyaikaisiin myelooman hoitoihin, joihin yhdistetään autologinen kantasolusiirto (omilla kantasoluilla tehty intensiivihoito), allogeeninen siirto ei ole selvästi parempi. Sillä voidaan saada osalla potilaista myelooma kokonaan parannettua, mutta toimenpiteeseen liittyy huomattavaa kuolleisuutta ja sairastavuutta. Pitkäaikaisena ongelmana on käänteishyljintä eli se, että luovuttajan terveet valkosolut hylkivät siirteen saajaa.

Yleensä myeloomapotilaalle tehdään ensin intensiivihoito omilla kantasoluilla (autologinen intensiivihoito) ja sen jälkeen eräänlaisena viimeistelyhoitona, allogeeninen kantasolusiirto. Siirron esihoitoa on toimenpideriskien vuoksi kevennetty, jolloin sen teho perustuu siirteen valkosolujen kykyyn muokata saajan puolustusmekanismeja ja tuhota syöpäsolut.

Nopeaa testiä myelooman parantumisen toteamiseksi kantasolusiirron jälkeen ei ole, vasta seuranta paljastaa, mikä on tilanne.
Jos myelooma uusii allogeenisen kantasolusiirron jälkeen, hoitona voidaan käyttää luovuttajalta otettuja valkosolusiirtoja, (ns DLI eli donor lymphocyte infusion). Ne voivat tuhota päätään nostavat myeloomasolut, mutta kääntöpuolena on mahdollinen käänteishyljintä. Uusivan myelooman hoidossa voidaan kantasolusiirron jälkeenkin käyttää muita, tavanomaisia myelooman hoitoja (proteasomiestäjät, IMIDit, vasta-aineet ja solusalpaajat).

Kysyjän mainitsemat CAR-T-soluhoidot ja BiTe-hoidot ovat myeloomassa vielä kokeellisia hoitoja. Niitä käytetään nykyisin joissakin muissa verisyövissä, mutta silloin ennen allogeenista kantasolusiirtoa.

Lue vastaus

Koronarokotukset myelooman ja sen hoidon eri vaiheissa

14.4.2021

Voiko kororokotuksen ottaa kaikissa myelooman tilanteissa ja riippumatta siitä missä vaiheessa myelooman kehittyminen (esim. MGUS, smoldering myelooma, aktiivinen tauti) tai myelooman hoito on? Onko myeloomapotilaan kannalta merkitystä minkä rokotteen eri vaihtoehdoista saa?

Koronarokotukset mietityttävät ymmärrettävästi myeloomapotilaita, ja niistä on tullut edelleen kysymyksiä. Yhteisesti voisi vielä todeta, että kaikki Suomessa käytetyt rokotteet ovat varsin turvallisia ja niitä voidaan myeloomapotilaille suositella. Ei ole tutkimustietoa siitä, että jokin rokote olisi parempi kuin toinen nimenomaan myeloomassa tai yleisesti syöpäpotilailla.

Lue vastaus

Myelooman ylläpitohoidon kesto

17.3.2021

Olen saanut autologisen kantasolusiirron pari vuotta sitten. Kevyt ylläpitohoito jatkuu edelleen. Koko ajan olen saanut myös ns. PCP-estohoitoa. Pitääkö hoitoja jatkaa koko ajan ja miksi? Tauti on pysynyt stabiilina. Todettu tosin vähäeritteiseksi alusta alkaen.

Myelooman hoitoajat ovat viime vuosina pidentyneet, ja esimerkiksi omilla kantasoluilla toteutetun intensiivihoidon jälkeen ylläpitohoitoa suositellaan jatkettavan toistaiseksi. Lääkitys muokataan sellaiseksi, että potilas sen sietää. Ylläpitohoidon tarkoitus on mahdollisuuksien mukaan syventää vastetta ja estää myeloomaa uusiutumasta. Täydellistä paranemista myeloomasta ei silläkään voida luvata.

Myelooman hoitojen aikana käytetään keuhkokuumetta aiheuttavan bakteerin, pneumocystis jirovecin, estohoitoa, ja sitä jatketaan ainakin 6 kuukautta intensiivihoidon jälkeen. Tuon jälkeen, jos ylläpitohoito on kevyt eikä siinä ole kortisonia, tätä keuhkokuumeen estohoitoa ei yleensä tarvita. Joissakin tapauksissa sitä jatketaan yksilöllisen harkinnan perusteella, esimerkiksi silloin, jos potilas on sairastanut pneumokystiksen aiheuttaman keuhkokuumeen.

Siten suosittelen keskustelemaan estohoidon tarpeellisuudesta kysyjän oman hoitavan lääkärin kanssa.

Lue vastaus

MGUS ja covid-rokotukset

22.2.2021

Minulla on MGUS, sekä kappa- että lambda-kevytketjut ovat positiivisia (ei vielä hoitoa vaativaa). Lisäksi astma ja autoimmuunitauti (HLA-B27 ja C4B). Onko turvallista ottaa covid-rokotukset? Olen 73-vuotias, hyväkuntoinen.

Kysyjällä on monoklonaalinen gammapatia (MGUS) eli ei varsinaista oireista myeloomaa, vaikka veressä M-komponentti onkin. Hänellä on lisäksi astma ja autoimmuunitauti, joten COVID-19 rokotetta voidaan ottaa. Erityistä riskiä Suomessa käytettävissä oleviin koronarokotteisiin ei liity, sillä niissä ei ole elävää koronavirusta.

Myeloomapotilaille yleisestikin voidaan koronarokotetta suositella. Ongelmana voi olla, että rokotevaste jää perustaudin tai sen hoidon vuoksi huonommaksi kuin terveillä, mutta vähäisempikin vaste voi suojata vaikealta taudilta.

Lue vastaus

Työkyky myelooman kantasoluhoitojen jälkeen

22.2.2021

Onko tutkimustietoa montako prosenttia kantasoluhoidetuista palaa työelämään?

Tutkimustietoa asiasta nimenomaan myeloomapotilailla en ole nähnyt. Autologisen intensiivihoidon jälkeen jatketaan kevyemmällä ylläpitohoidolla, jonka aikana työhön paluu on myelooman ja sen hoidon kannalta mahdollista. Vaikuttaa siltä, että työhön paluu riippuu paljolti siitä, millaista työtä potilas tekee: fyysisesti raskaaseen työhön voi olla vaikeampi palata, kuin kevyempään toimistotyöhön.

Lue vastaus

Koronarokotus ja myelooma

22.2.2021

Olen saanut myeloomaan kantasolusiirron omilla soluillani pari vuotta sitten. Saan nyt ylläpitolääkitystä. Voinko ottaa rokotuksen koronaa vastaan?

Autologisesta intensiivihoidosta on kysyjällä jo aikaa ja nyt on vain ylläpitohoitoa. Siten koronarokotusta voi ottaa, ylläpitolääkitys ei ole este. Jos mahdollista, rokotuksen voi ajoittaa lääkityksen taukoviikolle, mutta ellei tämä ole mahdollista, sen voi ottaa lääkityksen aikana. Myelooman hoidoista aiheutuva haitta voi olla se, että rokotevaste ja siten suoja infektiolle ei ole niin hyvä kuin terveillä. Joka tapauksessa vähäisempikin suoja auttaa, joten rokotusta voi suositella.

Suomessa käytössä olevat koronarokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten riskiä infektiosta niihin ei liity. Lisäksi pitäisin käytössä olevia rokotteita myeloomapotilaan kannalta samanarvoisina.

Lue vastaus

Lambda-kevytketjumyelooma

17.12.2020

Mikä on lambda-kevytketjumyelooma? Onko sille elinaikaennustetta?

Myeloomasolut voivat tuottaa vereen poikkeavaa valkuaisainetta, niin sanottua M-komponenttia. Seurannassa sitä käytetään kuvaamaan myelooman tilannetta: nousu kuvaa etenemistä ja lasku taas taudin vähenemistä. Kevytketju on M-komponentin osa ja niitä on kahta tyyppiä: kappa-kevytketju tai lambda-kevytketju. Osalla myeloomapotilaista plasmasolut erittävät pääasiassa vain kevytketjua eikä varsinaista M-komponenttia oikeastaan nähdäkään, tällöin puhutaan kevytketjumyeloomasta.

Sinänsä tällaisen myelooman ennuste ei poikkea muista, myöskään kevytketjun laji (kappa tai lambda) ei vaikuta ennusteeseen. Hoitava lääkäri osa parhaiten kertoa nimenomaan kysyjän myelooman ennusteesta.

Lue vastaus

Polven nivelrikko hoitojen aikana

15.12.2020

Voiko glukosamiinia käyttää polvien nivelrikkoon myeloomahoitojen aikana?

Glukosamiini on kemiallisesti tunnettu yhdiste ja luonnollisen elimistössä fysiologisesti esiintyvän aineen johdos. Sen rooli ruston biokemiassa on hyvin tärkeä, minkä vuoksi sitä on käytetty nivelrikon hoitoon.

Aineen mahdollisista yhteisvaikutuksista muiden lääkeaineiden kanssa on vain vähän tutkittua tietoa, joten samanaikaisesti käytettyjen lääkeaineiden imeytymisessä ja/tai pitoisuuksissa voi tapahtua muutoksia. Muiden lääkkeiden aineenvaihduntaan sen sijaan glukosamiinin ei pitäisi vaikuttaa.

Siten yleisesti arvioisin, ettei estettä glukosamiinin käyttöön myeloomahoitojen aikana olisi, mutta käytöstä kannattaa kertoa hoitavalle lääkärille.

Lue vastaus

Myelooman luokitus ja kantasolusiirto

15.12.2020

Minulla on myelooman luokitus 2, se olisi voinut olla 1, mutta ikä nosti luokituksen kahteen. Paljonko paraproteiinin määrä täytyy olla, että pääsee kantasolusiirtoon? Hoitosyklejä on ollut 4, ja vastetta ei ole saatu vielä hyvälle tasolle.

Kantasolusiirto myeloomassa on eräänlainen viimeistelyhoito, joten paraproteiinia pyritään hoidolla laskemaan ennen sitä, jotta vaste olisi mahdollisimman hyvä. Ehdotonta rajaa tälle ei ole, se arvioidaan yksilöllisesti ja toisaalta kantasolusiirron aikataulua ei mielellään turhaan siirretä.

Myelooman luokitteluja on erilaisia, yleisesti käytetään ISS/R-ISS luokitusta sekä IMWG-luokitusta. Vain jälkimmäisessä ikä < 55 vuotta on yksi matalan riskin kriteereistä. Ikä ja sen myötä muut sairaudet usein vaikuttavat hoidon valintaan, sen tavoitteeseen ja erityisesti siihen, millaista hoitoa potilas sietää.

Lue vastaus

Genitaaliherpes kantasoluhoidon aikana

15.12.2020

Onko yleistä, että kantasoluhoidon aikana puhkeaa herpes, ja onko estolääkityksestä haittoja? Asikloviiri on yritetty tauottaa, mutta herpes puhkeaa uudestaan.

Herpes-virusten aiheuttamat infektiot ovat yleisiä, joko huuliherpes tai genitaaliherpes, myös terveillä ihmisillä. Primaari-infektion jälkeen virus jää elimistöön ja voi aiheuttaa oireisen tulehduksen, kun puolustuskyky on alentunut.

Siten on aika yleistä, että myelooman hoitojen ja kantasolusiirron jälkeen herpesinfektioita esiintyy. Tämän vuoksi varsinkin kortisonia sisältävien myeloomahoitojen ja autologisen intensiivihoidon jälkeen joudutaan käyttämään estohoitoa (asikloviiri). Osalla potilaista elimistön puolustuskyky toipuu nopeammin hoitojen jälkeen, osalla estohoitoa joudutaan jatkamaan. Jos herpesinfektio uusii estohoidon lopetuksen jälkeen, kuten kysyjällä, estohoitoa kannattaa jatkaa. Pidempään jatkuvasta estolääkityksestä ei sinänsä ole haittaa.

Lue vastaus

Hyvä alkutilanne ja ennuste

7.10.2020

Äidilläni on todettu multippeli myelooma ja amyloidoosi 64 vuoden iässä. Molemmat ovat vielä vähäoireisia, munuaisten vajaatoimintaa ei ole ja anemia on lievää. Myöskään paraproteiinia ei veressä ollut, vaan proteiinien kevytketjuja, jotka synnyttävät amyloidoosin. Olen ymmärtänyt, että hyvä alkutilanne ja paraproteiinin puuttuminen ennustaisivat hyvää hoitovastetta ja pidempää elinikää. Onko toivoa enemmän tällaisessa tilanteessa? Mikä on alle 65-vuotiaiden ennuste?

Amyloidoosit muodostavat hyvin monimuotoisen tautiryhmän, jota luonnehtii poikkeavan, liukenemattoman proteiinin (amyloidi) kertyminen kudosten solunulkoiseen tilaan. Amyloidin kertyminen aiheuttaa elinten toimintahäiriötä ja vajaatoimintaa, mikä voi johtaa vaikeaan sairauteen ja jopa kuolemaan.

Amyloidooseja on useita erilaisia; osa on perinnöllisiä. Ne eroavat toisistaan sen suhteen, mikä ja millaista kertyvä amyloidiproteiini on ja mihin elimiin sitä kertyy.

Plasmasolusairauksissa elimistöön kertyy AL-amyloidia. Tällöin proteiinia tuottavat poikkeavat plasmasolut, joiden määrä elimistössä voi olla hyvin vähäinen, mutta silti amyloidikertymistä voi aiheutua vaikeita elinvaurioita. AL-amyloidoosin ennusteen määrää se, mitkä elimet ovat ehtineet vahingoittua ennen diagnoosia. Huonoin ennuste on sydämen vajaatoiminnalla. Lisäksi potilaalla voi olla munuaisten, maksan tai keuhkojen vajaatoimintaa, vuoto-oireita iholla tai suolisto-oireita.

Amyloidia ei pystytä poistamaan elimistöstä, joten elinvauriot ovat luonteeltaan pysyviä tai korjautuvat hyvin hitaasti. AL-amyloidoosin hoidossa pyritään tuhoamaan amyloidia tuottava pahanlaatuinen plasmasoluklooni, jolloin sen kertyminen elimistöön lakkaa eivätkä elinvauriot enää pahene.

Kuten kysymyksen potilaalla, verestä löytyy pieni määrä kevytketjua, joka amyloidoosin aiheuttaa. Sen määrä ei siis kerro ennusteesta, vaan ennusteeseen vaikuttaa nimenomaan diagnoosivaiheessa todetut elinvauriot ja niiden laajuus. Näiden mukaan harkitaan hoito. Potilaan ikä merkitsee vähemmän.

Lue vastaus

Vesirokko ja kantasolusiirron jälkeiset rokotukset

7.10.2020

Olen myeloomapotilaana saanut autologisen kantasolusiirron 11/2018. Nyt sairastin rajun vesirokon ollen viikon sairaalahoidossa ilmaeristyksessä. Eläviä rokotteita MPR ja vesirokko voitaneen antaa, kun on kulunut kaksi vuotta siirrosta. Tutkitaanko vasta-aineet ennen rokotusten antamista? Koska nyt ehdin sairastaa vesirokon, annetaanko siihen vielä rokotus vai antaako tuo sairaus samalla tavalla suojan kuin ennen kantasolusiirtoa sairastettu vesirokko?

Autologinen eli omilla kantasoluilla toteutettu kantasolusiirto on yleinen ja tehokas myelooman hoito. Sen seurauksena aiemmin rokotuksilla (tai sairastetun infektion kautta) saavutettu vasta-aineisiin perustuva suoja heikkenee ja osa potilaista menettää vastustuskykynsä. Siten potilaat saavat rokotusohjelman, jonka avulla vasta-ainetasot nousevat ja vastustuskyky palautuu. Rokotusohjelma alkaa, kun siirrosta on kulunut 6 kuukautta, mutta eläviä, heikennettyjä viruksia sisältäviä rokotteita annetaan aikaisintaan 24 kuukautta siirrosta ja tällainen on esimerkiksi ns kolmoisrokote eli MPR (sisältää tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoivirusta). Sitä annetaan 2 rokotusta, antoväli vähintään 6kk.

Vasta-ainetasoja ei tutkita erikseen ennen rokotteiden antamista, sillä katsotaan, ettei rokotteista ole haittaa oikein annettuna.

Jos olet sairastanut vesirokon, se saa elimistössä aikaan vasta-aineita vesirokkovirusta vastaan. Onko suoja riittävä, riippuu siitä, miten hyvin puolustusmekanismit ovat intensiivihoidosta toipuneet. Asian arvioi lopulta oma hoitava lääkärisi, jolla on paras käsitys toipumisestasi.

Lue vastaus

Myolooma ja väsymys

11.9.2020

Käytetäänkö kortisonia myolooman hoidossa? Äitini on kovin väsynyt, mikä hänelle avuksi?

Myelooman yksi tyyppioire on anemia. Lisäksi myelooman hoito esimerkiksi solusalpaajilla voi aiheuttaa anemiaa. Vaikea perussairaus, kuten myelooma ja sen hoidot voivat aiheuttaa väsymystä tai uupumusta myös muilla mekanismeilla. Potilaan tilannetta ja mm. sitä, miten hän sietää hoitoja, arvioidaan toistuvasti hoitojen kuluessa.

Kortisonilääkitys eri muodoissa kuuluu käytännössä kaikkiin myelooman hoito-ohjelmiin. Kortisoni on lisämunuaiskuoren stressihormonia ja se jo itsessään voi hoitaa myeloomaa. Lisäksi lääkeyhdistelmissä se parantaa muiden hoitomuotojen tehoa. Kortisoni isona annoksena voi lisätä energiaa, taukopäivinä taas olo voi olla voipunut ja tarmoton. Siten sen annostelua joskus räätälöidään yksilöllisesti, jotta potilas ei niin kovasti kärsisi tästä annosvaihtelusta.

Siten ehdotan, että keskustelette potilaan voinnista hoitavan lääkärin kanssa. Uupumukseen sinänsä ei ole lääkettä, mutta esimerkiksi anemiaa voidaan tarvittaessa hoitaa ja kortisonin annostelua ja hoitojen sietoa arvioida.

Lue vastaus

Smoldering myelooma ja alhainen hemoglobiini

20.8.2020

Minulla on todettu smoldering myelooma vuonna 2018. Viimeisissä verikokeessa hb oli vain 113. Mikä on naisilla raja-arvo, jolloin anemiaa aletaan hoitamaan, ja miten sitä hoidetaan?

Smoldering tarkoittaa kytevää eli rauhallista ja oireetonta myeloomaa, jota ei tarvitse hoitaa, mutta seurataan. Seurattaviin asioihin kuuluu mm. hemoglobiini, sillä yksi myelooman oireista on anemia. Naisilla normaali hemoglobiini on yleensä luokkaa 117–155 g/l. Hemoglobiinitaso myös vaihtelee samallakin henkilöllä esimerkiksi paaston ja edeltävän juomisen määrän mukaan.

Jos todetaan selvä hemoglobiinin lasku, sitä voidaan selvittää tutkimalla rauta-arvot ja anemiaan vaikuttavia vitamiiniarvoja, tulehduksen merkkiaineita, munuaisten ja maksan toimintaa. Tarvittaessa puutokset korjataan, mahdollinen infektio hoidetaan jne.

Kytevää myeloomaa sairastavalla arvioidaan myös, liittyykö anemia tähän perussairauteen. Tällöin selvittelyt ja mahdollinen hoito riippuvat paitsi potilaan oireista, myös aiemmasta hemoglobiinitasosta. Jos hemoglobiini laskee nopeasti ja paljon, se on huomionarvoisempi seikka, kuin hidas ja vähäinen lasku. Varsinaista raja-arvoa ei voida siis antaa, mutta usein hemoglobiinin lasku alle 120 hyväksytään, kun potilas on oireeton eikä muuta merkkiä myelooman etenemisestä ole.

Myeloomapotilailla anemian hoitoon kuuluvat tilanteen mukaan rauta- tai vitamiinitasojen korjaus, hoito erytropoetiinilla (punasolujen kasvuhormoni), perustaudin eli myelooman hoito tai punasolusiirrot.

Lue vastaus

Kantasolusiirron jälkeiset rokotukset

2.7.2020

Olen myeloomapotilaana saanut autologisen kantasolusiirron 11/2018. Nyt sairastin rajun vesirokon ollen viikon sairaalahoidossa ilmaeristyksessä. Kontaktia ei tiedossa. Eläviä rokotteita MPR ja vesirokko voitaneen antaa, kun on kulunut kaksi vuotta siirrosta. Tutkitaanko vasta-aineet ennen rokotusten antamista?

Autologinen eli omilla kantasoluilla toteutettu kantasolusiirto on yleinen ja tehokas myelooman hoito. Sen seurauksena aiemmin rokotuksilla (tai sairastetun infektion kautta) saavutettu vasta-aineisiin perustuva suoja heikkenee ja osa potilaista menettää vastustuskykynsä. Siten potilaat saavat rokotusohjelman, jonka avulla vasta-ainetasot nousevat ja vastustuskyky palautuu.

Rokotusohjelma alkaa, kun siirrosta on kulunut 6 kuukautta mutta eläviä, heikennettyjä viruksia sisältäviä rokotteita annetaan aikaisintaan 24 kuukautta siirrosta ja tällainen on esimerkiksi ns. kolmoisrokote eli MPR (sisältää tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoivirusta). Sitä annetaan 2 rokotusta, antoväli vähintään 6 kuukautta.

Vasta-ainetasoja ei tutkita erikseen ennen rokotteiden antamista, sillä katsotaan, ettei rokotteista ole haittaa oikein annettuna.

Lue vastaus

Sekavuus myelooman oireena

2.7.2020

Mistä sekavuus johtuu? Vaikuttaako siihen myös vahvat kipulääkkeet?

Sekavuus johtuu joskus, mutta aika harvoin, myeloomasta itsestään, jolloin myeloomasoluja tai niiden muodostamia pesäkkeitä on keskushermostossa. Yleisemmin myeloomapotilailla ilmenevä sekavuus johtuu taudin tai sen hoitojen aiheuttamista sivuvaikutuksista: aineenvaihdunnan häiriöt (esimerkiksi korkea kalkkiarvo), maksan tai munuaisten toiminnan vaikea häiriö, vaikea anemia. Myeloomaan ja sen hoitoihin voi myös liittyä tukos- tai vuototaipumus, jolloin sekavuus voi johtua aivoverenkierron häiriöstä (veritulppa) tai verenvuodosta aivoihin.

Vahvoja kipulääkkeitä tarvitaan usein myelomapotilaan hoidossa, ja ne voivat kyllä aiheuttaa sekavuutta, varsinkin käyttöä aloitettaessa ja jos joudutaan antamaan isoja annoksia.

Lue vastaus

Myelooman diagnoosin kesto

2.7.2020

Kuinka kauan keskimäärin kestää, että patologi on tutkinut näytteet? Onko jotkut tutkimukset kiireempiä vai tutkitaanko kaikki syövän koepalat siinä järjestyksessä kuin ne ovat saapuneet?

Aikajärjestys on varmaankin tärkein kriteeri patologin tutkiessa koepaloja. Toisena seikkana voi vaikuttaa diagnoosin saamisen kiireellisyys esimerkiksi silloin, jos potilas on leikkaussalissa nukutettuna, ja näyte katsotaan heti, jotta voidaan päättää leikkauksen jatkamisesta tai lopettamisesta.

Joka tapauksessa esimerkiksi luuydinnäytteitä tutkittaessa niitä on käsiteltävä ja värjättävä tietyn protokollan mukaisesti, ennen kuin patologi voi ne katsoa ja antaa lausuntonsa. Tämä käsittelyprosessi kestää myös jonkin aikaa. Jotkut erityistutkimukset vievät käsittelyineen selvästi enemmän aikaa.

Keskimääräistä aikaa myeloomadiagnoosin antamiseen en pysty sanomaan, yleensä tulosten saamisessa kestää joitakin viikkoja. Voi olla niinkin, että diagnoosiin riittävät verikokeiden ja kuvantamistutkimusten tulokset, joiden perusteella hoito voidaan kiireellisissä tilanteissa aloittaa.

Lue vastaus

Myelooma ja kivunhoito

5.6.2020

Mitkä ovat kivunhoidon tavanomaiset käytännöt myeloomassa?

Myeloomapotilailla voi olla kipuja, yleisimmin siksi, että myelooman aiheuttaa luustomuutoksia ja luunmurtumia. Tyypillisin kipuoire taas on selkäkipu, joka johtuu tavallisesti selkänikaman murtumasta tai kasaanpainumisesta, joskus taas siitä, että myeloomakasvain (plasmasytooma) painaa selkäydintä tai hermojuuria. Murtumia voi olla myös kylkiluissa, lantionluissa ja raajojen pitkissä luissa. Toinen yleinen kivun syy voi olla myeloomasta tai sen hoidosta johtuvat ääreishermovaurio (neuropaattinen kipu).

Kivut ovat yleensä vaikeimmillaan taudin diagnoosivaiheessa ja nimenomaan aktiivisen myeloomataudin aikana. Myelooman tehokas hoito sinänsä helpottaa kipuja, mutta varsinkin alussa myös kipua sinänsä täytyy hoitaa. Joskus vaikeaa kipua aiheuttavan myelooman luustopesäkkeen tai plasmasytooman hoitoon annetaan tähän suunnattu, paikallinen, kipusädehoito.

Myeloomaa sairastavilla, kuten muillakin syöpäpotilailla, kipua hoidetaan tehokkailla kipulääkkeillä, yleensä keskushermoston kautta vaikuttavilla opiaattilääkkeillä. Näihin voidaan liittää tulehduskipulääke ja joskus myös hermoperäiseen (neuropaattiseen) kipuun tehoava lääke. Ellei em. lääkkeillä saada riittävää tehoa, voidaan neuvotella jatkotoimista erityisesti kivun hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden kanssa, joita on käytettävissä ainakin yliopistollisissa sairaaloissa.

Kun myelooma on tehokkaasti hoidettu, kivutkin yleensä vähenevät ja kipulääkitystä voidaan ainakin vähentää ja usein lopettaa.

Lue vastaus

Sytostaattihoidoista toipuminen

5.6.2020

Onko lepo hyväksi sytostaattihoidossa käynnin jälkeen? Kyseessä on suonensisäinen hoito.

Yleisesti sytostaattihoidon jälkeen voi hyvin levätä, mutta välttämätöntä tämä ei ole. Eli voi toimia oman voinnin mukaan: jos on väsynyt ja huono olo, kannattaa levätä. Jos taas olo tuntuu hyvältä, ei tarvitse erityisesti levätä. Sytostaattihoidon tehon suhteen tällä ei pitäisi olla merkitystä.

Lue vastaus

Multippelin myelooman lääkityksestä

26.5.2020

Olisin kysynyt lääkityksen suhteen, jos potilas menee huonoon kuntoon solusalpaajista, onko jotain muuta vaihtoehtoista lääkettä, onko niissä pahoja sivuvaikutuksia? Kuinka usein verta annetaan potilaalle, joka on vuoteen omana? Entäpä kaliumia, annetaanko sitä ja kuinka usein, jos on kaliumin puutetta?

Myelooman hoitoon käytetään sekä solusalpaajia, että uudenlaisia solun sisäisen entsyymikoneiston estäjiä tai vasta-aineita. Mukana on käytännössä aina myös kortisonia, jolla on yksinäänkin tehoa myeloomassa ja lisäksi se tehostaa muiden lääkkeiden vaikutusta. Hoitojen teho on parempi, jos käytetään 2-3 valmistetta yhtä aikaa.

Kaikilla hoidoilla on sivuvaikutuksia ja varsinkin hoitojen alussa potilas voi olla jo myelooman vuoksi huonossa kunnossa. Hoito pyritään aina räätälöimään yksilöllisesti potilaan kunto ja muut sairaudet huomioiden. Tällöin arvioidaan myös sitä, mihin hoidolla pyritään – mahdollisuus pidentää elinaikaa vai jarrutus ja oireiden hoito – ja valittuun hoitoon liittyvät komplikaatioriskit. Tästä keskustellaan potilaan kanssa diagnoosivaiheessa ja hoitoja annettaessa. Etukäteisarvio ei toki aina pidä paikkaansa, joten hoitojen sivuvaikutuksia ja tuloksia arvioidaan tilanteen mukaan uudelleen ja tarvittaessa kevennetään hoitoa. Hoitavan lääkärin kanssa kannattaa asiasta keskustella, vaihtoehtoisia ja vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavia hoitoja yleensä löytyy.

Punasolusiirtoja annetaan aina oireiseen anemiaan, muissa tilanteissa punasolujen anto harkitaan erikseen. Veren kaliumarvoa korjataan yleensä suun kautta annettavalla jatkuvalla lääkityksellä, mutta joskus suoneen annettavan tiputuksen yhteydessä. Suoneen annettava kaliumlisä voidaan yleensä lopettaa, kun potilas pystyy ottamaan ruuan ja lääkkeet suun kautta. Kaliumin annosta säädellään veren kaliumpitoisuuden mukaan.

Lue vastaus

Myelooman ennusteen eteneminen

26.5.2020

Ennusteesta, kun myelooman ennusteen pisteytys on 1–3, niin alkaako kaikilla pisteen 1 ennusteesta ja siitä sitten ennuste etenee jossain vaiheessa 3. luokkaan?

Myelooman luokitteluun käytetään erilaisia pisteytyksiä, jotka kertovat taudin massasta (laajuudesta), sen aiheuttamista elinvaurioista ja sen ennusteesta. Kansainvälinen ISS-luokitus (1-3) ja myeloomasolujen perimän muutoksia arvioiva IMWG-luokitus (matala riski – korkea riski) ovat Suomessa yleisimmin käytettyjä ja kuvaavat eri tavoin taudin ennustetta.

Luokitus tehdään kustakin potilaasta diagnoosihetkellä, jotta se auttaa tilanteen arvioinnissa ja voi myös ohjata hoidon valintaa. Sen sijaan luokitus ei anna kysyjän tarkoittamaa jatkuvasti muuttuvaa arviota tautitilanteesta eivätkä potilaat siten siirry luokasta 1 luokkaan 3.

Lue vastaus

PET-TT-tutkimus myeloomapotilailla

10.4.2020

Mitkä ovat PET-TT-tutkimuksen käytön aiheet myeloomassa?

Myeloomasolut tyypillisesti aiheuttavat luustomuutoksia: heikentävät ja ohentavat luuta, jolloin puhutaan niin sanotuista lyyttisistä luustomuutoksista. Joskus myelooma voi muodostaa kasvaimia myös pehmytkudoksiin, esimerkiksi siten, että luustomuutoksen viereen kasvaa myös pehmytkudoskasvain lihakseen.

Kun myeloomaa hoidetaan, vastetta arvioidaan yleensä verikokein (M-komponentti). Kaikki myeloomasolut eivät eritä M-komponenttia, tai sen määrä on hyvin vähäinen, jolloin vasteen arvioimiseen voidaan tarvita kuvantamistutkimuksia.

Normaalisti myeloomamuutoksia elimistössä arvioidaan tietokonekuvauksella (TT-kuvaus tai luuston matala-annos TT), joskus tavallisin natiiviröntgenkuvin. Em. tutkimukset antavat käsityksen muutosten anatomisesta laajuudesta, siis niiden koosta ja sijainnista.

PET-TT kuvauksella taas voidaan arvioida kasvainten tai luustomuutosten aktiivisuus eli se, onko niissä aktiivisia tautisoluja. Tutkimusta käytetään erityistilanteissa, kun on välttämätöntä tietää ovatko potilaan aiemmat kasvaimet tai luustomuutokset edelleen aktiivisia tai ilmaantuuko uusia aktiivisia pesäkkeitä. Normaalitilanteissa tietokonekuvaus riittää, mutta aina potilaan tilanne ei ole niistä arvioitavissa. PET-TT -tutkimuksia tehdään yliopistollisissa sairaaloissa, ja niiden saatavuus on rajoitettua.

Lue vastaus

Myeloomapotilas ja koronavirusepidemia

25.3.2020

Miten koronavirusepidemia vaikuttaa myeloomaa sairastavan hoitoihin ja miten tulisi toimia, jos tulee infektio-oireita?

Aktiivinen myelooma altistaa potilaan infektioille, ja lisäksi myeloomaan käytettävät hoidot usein heikentävät immuunipuolustusta, varsinkin suuriannoksinen glukokortikoidihoito. Siten epidemiatilanteessa myeloomapotilaat kuuluvat riskiryhmään. Myeloomapotilaille suositellaan hyvää käsihygieniaa ja sosiaalisten kontaktien suhteen samoja rajoituksia kuin ikäihmisille.

Koronaepidemian vaikutukset hoitoihin ja vastaanottoihin

Hoitojen mahdolliset tauot tai kevennykset harkitaan potilaskohtaisesti. Tällöin punnitaan, onko tarpeen syventää hoidoilla potilaan immuunipuutosta epidemian aikana, vai voidaanko hoitoja ennustetta huonontamatta lykätä. Rutiinivastaanottoja usein lykätään ja potilaan asiat pyritään hoitamaan puhelimitse tai kirjeitse, jotta hänen ei tarvitsisi tulla sairaalaan ja altistua virukselle.

Infektio-oireiden ilmaantuessa

Jos potilaalla taas on infektio-oireita, poliklinikkakäynnille ei pidä tulla, vaan tulee olla puhelimitse tai sähköisesti yhteydessä omaan hoitavaan yksikköön neuvojen saamiseksi. Yleisesti lieväoireinen potilas voi olla kotona, mutta korkean kuumeen tai yleiskunnon voimakkaan laskun yhteydessä on syytä hakeutua sairaalaan.

Lue vastaus

Myelooma ja tuhkarokko

24.2.2020

Sairastuin myeloomaan 2015. Kaksi autologista kantasolusiirtoa on tehty (2015 ja 6/2019). Joulukuussa aloitettu rokotukset. Uskallanko matkustaa Eurooppaan keväällä, olen menossa ehkä Italiaan? Tuhkarokko mietityttää.

Omilla kantasoluilla toteutettu intensiivihoito (eli autologinen kantasolusiirto) on alkuhoidon jälkeen annettava ns. ”viimeistelyhoito”, jolla pyritään tuhoamaan kaikki potilaan kypsät valkosolut ja myös myeloomasolut. Samalla tuhotaan myös potilaan puolustusjärjestelmän muisti, joten rokotukset on intensiivihoidon jälkeen uusittava. Rokotusohjelma aloitetaan normaalisti noin +6 kuukautta kuluttua intensiivihoidoista, kuten kysyjällekin on tehty.

Tuhkarokkoa esiintyy maailmalla, myös Euroopassa, useissa maissa, kuten Kazakstanissa, Ukrainassa, Belgiassa, Bulgariassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Romaniassa. Ennen näihin maihin matkustamista suositellaan, että potilas on saanut 2 annosta rokotetta, joka sisältää tuhkarokon (MPR eli kolmoisrokote). Intensiivihoitopotilaille 1. MPR-annos annetaan aikaisintaan 24 kk siirrosta, koska rokote sisältää eläviä, vaikkakin heikennettyjä, mikrobeja.

Rokotusvaste ja siten suoja infektiolle riippuu osin potilaan yksilöllisistä ominaisuuksista, mutta myös siitä, montako rokoteannosta on ehditty antaa. Kysyjän tapauksessa suoja tuhkarokolle on selvästi puutteellinen ja siten riski sairaudelle on olemassa. Riskin suuruus riippuu toki myös siitä, onko alueella, jonne matkustaa, tuhkarokkoa. Varmaa vastausta kysymykseen en voi antaa, riskin suuruus tulee punnita, kun on tiedossa minne ja milloin matkustaa. Asiasta kannattaa neuvotella myös oman hoitavan hematologin kanssa.

Lue vastaus

Myelooman uusituminen allogeenisen kantasolusiiron jälkeen

24.2.2020

Minulla todettiin agressiivinen multippeli myelooma 2011, ja seuraavana vuonna tehtiin kantasolusiirto veljeltä saaduista soluista. Sen jälkeen oli pahat ihottuma ja hylkimisreaktiot ja useita infektioita. Olen elänyt siinä uskossa, että myeloomani ei uusiudu 95 % varmuudella. Mutta olen varmaan kuullut väärin, kun nyt minulle kerrottiin, että vain harvoilla ei uusiudu, minkälainen uusiutumisriski minulla on?

Myelooman hoitona voidaan käyttää terveen luovuttajan, tässä tapauksessa kysyjän veljen, kantasoluja. Tällöin tavoitteena on, että siirretyt, terveet kantasolut tuhoavat potilaan myeloomasolut ja siten taudista voi parantua kokonaan. Tämä hoitomuoto tulee kyseeseen harvoille potilaille, mutta on ainoa mahdollisuus pysyvään paranemiseen.

Myeloomataudin ennuste on parempi, jos saavutetaan hyvä hoitovaste, jossa tautisoluja ei enää voida tarkoillakaan menetelmillä potilaasta osoittaa. Luovuttajan soluilla tehtyyn kantasolusiirtoon liittyy monia ongelmia, mm. infektioita ja hyljintäreaktioita, kuten kysyjänkin tapauksessa. Toisaalta ajatellaan, että jos luovutetut solut aiheuttavat käänteishyljintää, ne todennäköisesti tuhoavat tehokkaasti myös syöpäsoluja ja tällöin parantavat pitkäaikaisennustetta. Myelooma on taudinkulultaan hidas, joten joskus se uusiutuu hyvinkin pitkän ajan (vuosia) jälkeen.

Varmaa vastausta kysyjälle ei voi taudin uusiutumisesta antaa, mutta käänteishyljintä ja se, että tauti on pysynyt poissa jo lähes seitsemän vuotta, viittaavat siihen, että vaste hoidolle on hyvä ja tauti voisi pysyä poissa myös tulevaisuudessa.

Lue vastaus

Iho-oireita myeloomalääkityksestä?

31.1.2020

Ystäväni sairastaa multippelia myeloomaa. Kahden vuoden hoitojakson jälkeen on aloitettu uusi vahvempi lääke, joka on 2 kuukauden käytön jälkeen alkanut nostaa iholle punaisia näppyjä ja iho kuivuu kovasti. Perusvoiteella on voideltu, uskoisin rasvauksen auttavan, ettei tarvitse raapia, mutta mikä neuvoksi? Vettä oli kehotettu juomaan runsaasti, ja se oli hyvä, koska on juonut niukasti vettä.

On vaikea sanoa, mistä iholle ilmaantuneet näppylät johtuvat. Monet lääkkeet voivat aiheuttaa ihottumia eri mekanismeilla; myeloomassa myös siksi, että lääkitys heikentää iho puolustuskykyä infektioille. Ihon kuivuus on useiden syöpähoitojen ongelma, ja siihen auttaa rasvaus perusvoiteilla. Koska kuivumisen lisäksi on ihottumaa (punaisia näppyjä), on sitä syytä näyttää lääkärille. Jos kyse on varsinaisesta lääkeaineihottumasta, täytyy lääkitystä vaihtaa.

Lue vastaus

Näkyykö MGUS magneettikuvassa?

31.1.2020

Minulla on todettu MGUS/myeloomaan sopivia muutoksia luuydinnäytteessä; vielä ei hoitoa tarvita. Magneettikuvassa näkyy reisissä ja polvissa useita epätarkkarajaisia ja epämääräisen muotoisia ödeemisiä läiskiä; kookkain on 15 mm. Radiologi on lausunut niiden sopivan ensisijaisesti hematopoeettisen punaisen luuytimen keskittymiksi rasvapitoisemman keltaisen luuytimen joukossa. Näkyykö MGUS magneettikuvassa vai onko silloin jo kysymys hoitoa vaativasta myeloomasta?

MGUS (eli monoklonaalinen gammopatia) -termi viittaa veressä nähtävään poikkeavaan valkuaisaineeseen eli M-komponenttiin. Tällöin potilaalla ei todeta muissa tutkimuksissa (veri/virtsa, luuydin, luustotutkimukset) myeloomaan viittaavaa.

Luuston tutkimiseksi voidaan käyttää magneettikuvauksia; myeloomalöydöksille näissä tutkimuksissa on asetettu kansainväliset kriteerit ja yleensä kyse on lyyttisistä muutoksista, joissa luu on tuhoutunut. Magneettikuvaus on tarkka ja siinä löytyy usein sivulöydöksiä, joiden merkityksen arviointi voi olla hankalaa. MGUS ei näy kuvantaen: luuytimen plasmasoluylimäärä on silloin niin pieni.

Kysyjän mainitsemia verta muodostavan luuytimen muutoksia tavataan magneettitutkimuksissa aika ajoin; niiden merkitys on epäselvä, mutta usein ne ovat vain normaalivariaatioita. Koska kerran kysyjästä on luuydinnäyte jo tutkittu ja normaaliksi todettu, ne eivät viittaa oireiseen myeloomaan.

Lue vastaus

Myelooma ja yötyö

31.1.2020

Voinko tehdä yötyötä, jos minulla on todettu myelooma?

Myelooma sinänsä ei yötyötä estä. Työssäkäyntiin vaikuttaa olennaisesti se, hoidetaanko myeloomaa ja millaista hoitoa annetaan. Sytostaattihoidon ja usein muunkin yhdistelmähoidon aikana potilas ei jaksa käydä töissä ja toisaalta töissä käynti aiheuttaa infektioriskin.

Kevyen ylläpitohoidon aikana työssäkäynti usein sujuu hyvin. Tarkemmin kysyjä voi neuvotella asiasta hoitavan lääkärin kanssa.

Lue vastaus

Kevytketjujen merkitys myeloomassa

13.1.2020

Minulle on tehty lähes vuosi sitten kantasolusiirto omilla kantasoluilla. Vointini on ollut hyvä, mutta olen ihmetellyt verikokeissa kevytketjuja. Mitä ne tarkoittavat, ja onko niiden hienoinen nousu merkki myelooman uusiutumisesta? Arvo, jonka normaalin yläraja on noin 26, on minulla nyt jo yli 27, eli hivuttautuu pikkuhiljaa ylöspäin.

Myeloomasolut tuottavat yleensä vereen poikkeavaa valkuaisainetta, niin sanottua M-komponenttia. Seurannassa sitä käytetään kuvaamaan myelooman hoitovastetta eli sen määrän väheneminen tai häviäminen kuvaa hyvää vastetta. Kevytketju on M-komponentin osa ja niitä on tyyppiä: kappa-kevytketju tai lambda-kevytketju. Myeloomasolut erittävät enemmän jompaa kumpaa kevytketjua, ja silloin kyseisen kevytketjun määrä nousee ja niiden suhde muuttuu poikkeavaksi.

Osalla myeloomapotilaista plasmasolut erittävät pääasiassa vain kevytketjua eikä varsinaista M-komponenttia oikeastaan nähdäkään. Tällöin kyseisen kevytketjun määrä veressä (ja joskus myös virtsassa) voi olla hyvin korkea, jopa tuhansia mg/ml. Näillä potilailla seurataan vastearviossa nimenomaan kevytketjuja.

Kysyjällä siis tutkitaan seurannassa serumin kevytketjuja ja toisen määrä on aavistuksen koholla. Tärkeintä on kuitenkin seurata kevytketjujen suhdetta ja vasta, jos se on hyvin poikkeava, se voi kertoa myelooman uusiutumisesta. Absoluuttisena lukuna kysyjän kevytketjun määrä kuulostaa vielä hyvin pieneltä, eikä kevytketjusuhde ole nyt tiedossa, joten kyse voi olla vielä normaalilöydöksestä. Omilla kantasoluilla tehdyn intensiivihoidon jälkeenkin myelooma uusii vuosien kuluessa. Aluksi eteneminen on hidasta eikä hoitoa tarvita. Koska asia askarruttaa, kysyjän kannattaa ottaa asia esille seuraavan omalääkäri-kontaktin yhteydessä.

Lue vastaus

Päänsärky myelooman oireena?

7.1.2020

Voiko useita päiviä jatkunut pää- ja niskasärky johtua myeloomasta? Tauti on todettu vuonna 2018 ja allogeeninen siirto tehty?

Kysyjän päänsärylle löytyy todennäköisesti joku muu syy. Jos tautitilanne on siirron jälkeen hyvä, on epätodennäköistä, että muutaman päivän päänsärky johtuisi myelooman etenemisestä. Mikäli päänsärky kuitenkin jatkuu, kysyjän kannattaa hakeutua omalle lääkärille arvioon, jotta myös päänsäryn muut syyt tulee arvioitua.

Lue vastaus

Pitkäkestoista väsymystä, voiko kyseessä olla myelooma

9.12.2019

Poikani (19 v) on jo yli vuoden nukkunut lähes koko ajan. Neurologi on koittanut selvittää syytä. Aluksi diagnosoitiin Kleine-Levin oireyhtymä, mutta diagnoosi ei ole oikea, koska unijakso on kestänyt jo yli vuoden. Mitään muita oireita ei ole. Voisiko kyseessä olla myelooma (äidilläni oli Waldenstömin makroglobunemia)?

Kysyjän kuvaama liiallinen nukkuminen/uneliaisuus ei ole ole myelooman oire. Waldenströmin tauti taas on eri sairaus kuin multippeli myelooma, vaikka silloinkin potilaan veressä on poikkeava valkuaisaine, ns. M-komponentti. Siten kysyjän esittämässä tilanteessa en epäilisi myeloomaa.

Lue vastaus

Mystiset rasitusmurtumat ja hoidon rajapinta

25.10.2019

Minulta löytyi verikokeista IgG-lambdaketjusta paraproteiinia 1 gramma/litra. Käsittääkseni tämä on myelooman esiastetta. Senkka on 58, anemiaa ei ole. Lisäkokeita on mitä ilmeisimmin tulossa. Itseäni askarruttaa, mikä on se rajapinta, jolloin hoidot käynnistetään? Minulla on ollut viime vuosina useita selittämättömiä rasitusmurtumia ja en voi välttyä ajatukselta, että johtuivatko ne myeloomasta? Pari vuotta sitten hoidettiin anemiaa, jota pidettiin raudanpuutteesta johtuvana. Sairastan reumasairautta.

Kysyjällä on todettu ns. monoklonaalinen gammapatia, eli poikkeava paraproteiini veressä. Tätä löytyy usein sattumalöydöksenä ja se todellakin katsotaan myelooman esiasteeksi. Myeloomaksi se kuitenkin kehittyy harvoin; suurimmalla osalla potilaista paraproteiini säilyy ilman sen kummempia seurauksia ja osalla se seurannassa häviää. Kun paraproteiini kerran on todettu, tehdään lisätutkimuksia, jotta voidaan todeta tai poissulkea oireinen (siis hoitoa vaativa) myelooma.

Koholla oleva senkka voi johtua paraproteiinista tai liittyä kysyjän reumasairauteen. Anemiaa ei kysyjällä siis ole; lisäksi selvitellään mm. munuaisten toimintaa, veren kalkkitasoa ja luuston kuntoa. Jos myeloomaepäily on vahva, otetaan yleensä luuydinnäytteet, joista arvioidaan paljonko luuytimessä on myeloomasoluja.

Kysyjän reumasairaus ja siihen mahdollisesti käytetty lääkitys voi vaikuttaa luuston kuntoon, joten murtumien syyhyn en voi ottaa kantaa. Myeloomapotilailla yleensä luustokuvauksissa kuitenkin nähdään röntgenlääkärin mukaan patologinen murtuma ja nähdään lisäksi muutoksia, jotka viittaavat nimenomaan myeloomasairauteen. Suosittelen kysyjää ottamaan asian esille oman lääkärin vastaanotolla, jossa murtumien syytä voidaan parhaiten arvioida.

Myelooman hoito aloitetaan yleensä vasta, kun tila aiheuttaa oireita, joita ovat esimerkiksi anemia, munuaisten vajaatoiminta, luustomuutokset. Tällöin myös muut syyt oireiden takana on poissuljettava. Hyvin varhainen hoito (ennen oireita) ei ole toistaiseksi parantanut potilaiden ennustetta millään tavalla.

Lue vastaus

Äidin myelooman periytyvyys

25.10.2019

Äidilläni (54 vuotta) todettiin multippeli myelooma 6 vuoden sairastamisen jälkeen. Pelkään, että olen riskissä saada saman sairauden. Minulla on jo kehittynyt osteopenia, olen 34-vuotias. Onko tällaisella nuorella iällä todetussa syövässä riski, että se on periytyvää?

Myelooma ei ole perinnöllinen sairaus, mutta jos lähisuvussa on jollakin henkilöllä myelooma, myös muilla on lisääntynyt riski saada sama sairaus. Myelooman syytä ei tunneta, mutta todennäköisesti kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jossa on osuutensa geeneillä (perinnöllinen alttius) ja ympäristöllä (kemikaalit, radioaktiivinen säteily, yms). Se, että kysyjän äiti sairastui nuorella iällä, ei viittaa voimakkaaseen perinnöllisyyteen. Vaikka perimä olisikin sama, eri sukupolvien riski saada myelooma on erilainen, koska ympäristö ja sen altisteet ovat täysin erilaiset.

Lue vastaus

Valkopälviläiskät ja suonenveto

27.8.2019

Olen sairastanut myelomaa useamman vuoden. Käsiin ja jalkoihin on vuosien aikana tullut paljon valkopälviläiskiä. Raajat ovat täynnä läiskiä ja erottuvat rusketuksesta. Voiko niille tehdä mitään? Lisäksi jaloissa on suonenvetoa. Herään koviin kipuihin, päästäkseni seisomaan joudun pakolla repivästä särystä nousemaan. Kävelemään en pysty heti, niin kovaa kipua on. Mikä avuksi ja johtuvatko nämä oireet myeloomasta?

Ihomuutokset eivät todennäköisesti johdu myeloomasta, mutta voivat liittyä siihen käytettyyn hoitoon. Myelooman hoito lamaa elimistön ja myös ihon puolustus- ja korjausmekanismeja. Erilaiset ihon vanhenemisilmiöt, kuten luomet ja pigmenttihäiriöt lisääntyvät ja pinnalliset infektiot, esimerkiksi hiivan aiheuttamat ovat yleisiä. Kysyjän ihomuutoksia voisi parhaiten arvioida oman lääkärin vastaanotolla, infektioita voidaan hoitaa ja estää, mutta ihon pigmenttihäiriöille tai luomille ei varsinaisesti hoitoa ole; auringonottoa on syytä välttää.

Jalkojen lihaskrampit, ns. suonenveto, johtuu yleensä myelooman hoitoon käytetyistä lääkkeistä. Jalkojen lämpimänä pitäminen auttaa joillekin, samoin tabletteina nautittava magnesiumlisä. Kovin hankalana oire voi olla syy arvioida uudelleen potilaan myeloomalääkitystä.

Lue vastaus

Tupakan haitat myeloomaa sairastavalle?

12.6.2019

Pitääkö tupakanpoltto lopettaa kokonaan, kun sairastan multippelia myeloomaa? Tulee pian kaksi vuotta, kun myelooma on todettu, ja sitä hoidetaan lääkeyhdistelmillä. Usein päätä särkee ja väsyttää.
Miten tupakka vaikuttaa verisuonissa?

Tupakan ei sinänsä tiedetä vaikuttavan myelooman ilmaantumiseen eikä vaikeuttavan sitä. Tiedossani ei myöskään ole suoranaisia yhteisvaikutuksia tupakoinnin ja myeloomaan käytettävien lääkkeiden välillä. Sen sijaan tupakoinnin vaikutukset elimistössä, mm suun ja nielun limakalvoilla, keuhkoissa ja verenkierrossa heikentävät vointia ja elimistön puolustusjärjestelmiä, mikä puolestaan voi vaikeuttaa tai heikentää hoidon toteuttamista ja siten sen tehoa. Tupakoijilla on useammin infektioita kuin tupakoimattomilla. Lopulta esimerkiksi huono keuhkojen ja/tai sydämen toiminta voi estää intensiivihoidot.

Siten myeloomapotilasta neuvotaan vähentämään ja mieluiten lopettamaan tupakointi, jotta hän jaksaisi pitkään kestävät hoidot, eikä tehosta tarvitsisi komplikaatioiden vuoksi tinkiä.

Lue vastaus

Ruokavalio autologisen kantasolusiirron jälkeen

12.6.2019

Minkälaista ruokavaliota suositellaan kantasolujen siirron jälkeen? Riittääkö pelkästään vakuumipakattujen kalojen ja tuorejuustojen välttely? Onko esimerkiksi salaattien ja tuoreiden hedelmien ja marjojen käyttö turvallista?

Omilla kantasoluilla toteutettavan intensiivihoidon (autologinen kantasolusiirto) jälkeen potilasta hoitava yksikkö antaa potilaalle ohjeet ruokavaliosta. Yleisesti ohjeena on välttää vakuumipakattuja kaloja ja pastöroimattomasta maidosta valmistettuja tuotteita (listeriariski). Hedelmiä ja marjoja voi syödä, mutta ne tulee kuoria tai puhdistaa hyvin. Pakastetut marjat kannattaa keittää, koska ne tuodaan usein muualta Euroopasta ja niissä voi olla virusinfektion riski. Vihanneksia voi samoin syödä, mutta ne tulee puhdistaa hyvin.

Ruokavaliorajoitukset ovat voimassa ainakin puoli vuotta intensiivihoidosta, mutta lopetusajankohta tulee tarkistaa potilasta hoitavasta yksiköstä.

Lue vastaus

Tarvitaanko ehkäisyä sytostaattihoitojen aikana?

12.6.2019

Luin jostakin, että sytostaattihoitojen aikana sukupuolielämässä tarvitsisi käyttää ehkäisyä, jotta sytostaatit eivät kulkeudu siemennesteen mukana. Olemme vain 52-vuotias pariskunta, 26 vuotta on ollut viriili seksielämä. Sytostaattihoidot alkoivat pääsiäisen jälkeen, 18 viikkoa yhteen menoon. Onko tämä lukemani totta, ja mitä vaikutuksia on, jos kumppani saa sytostaatteja siemennesteestä?

Sytostaattihoitoa saavalla potilaalla lääkkeet vaikuttavat koko elimistöön ja poistuvat eritteiden kautta. Suurin osa toki muuttuu vaarattomaksi aineenvaihdunnassa ja poistuu ulosteen tai virtsan kautta, mutta tutkimuksissa niitä on voitu osoittaa syljessä, hiessä ja muissa elimistön eritteissä, kuten siemennesteessä.

Syövän hoitoon käytettävät lääkkeet, sytostaatit, lisäävät itse syöpäriskiä henkilöille, jotka niille altistuvat. Tämä ns. sekundaarisyöpä on monien sytostaattihoitojen komplikaatio, joka näkyy 10–20 vuotta syövän hoidon päättymisestä lisääntyneenä uuden syövän esiintymisenä. Jotta potilas toipuisi esimerkiksi myeloomasta, joka uhkaa elossaoloa nyt, tämä riski kannattaa ottaa.

Jotta terve seksipartneri ei turhaan altistu sytostaateille ja syöpäriskille, häntä tulee suojata kondomilla. Siemennesteeseen erittyvä lääkemäärä on kuitenkin vähäinen, joten kysyjän tapauksessa pitäisin tähän mennessä haittaa puolisolle vähäisenä. Joka tapauksessa jatkossa yhdynnöissä kondomia kannattaa käyttää. Lisätietoutta Suomen Syöpäpotilaat ry:n sivuilta: ”Seksuaalisuus ja syöpä”, kirjoittanut sh/seksologi Leena Rosenberg.

Lue vastaus

Myelooman muoto

12.6.2019

Myelooma on diagnostisoitu vuosi sitten. Sitä ennen MGUS oli vuosia seurannassa. Autologinen kantasolusiirto tehtiin 5 kuukautta sitten. Veriarvoja seurataan. Tauti on todettu alun perin ja edelleen vähäeritteiseksi. Mitä se kertoo taudista ja ennusteesta? Vaikeuttaako tämä taudin seurantaa? Ovatko laboratorioarvot ikään kuin ”liian hyviä”. Luuydinnäyte otettiin alkuvaiheessa.

Myeloomassa pahanlaatuiset plasmasolut erittävät valkuaisainetta, ns. paraproteiinia tai M-komponenttia, joka voidaan osoittaa verestä ja joskus virtsasta. Hyvin pienellä osalla potilaista myeloomasolut eivät lainkaan eritä tätä paraproteiinia; tulloin diagnoosi perustuu muihin löydöksiin, kuten luuydintutkimukseen ja luustokuvauksiin. Sinänsä se, etteivät potilaan myeloomasolut paraproteiinia eritä tai erittävät sitä hyvin vähän, ei huononna taudin ennustetta, pikemminkin päinvastoin. Jos pieni M-komponentti kuitenkin alun perin todettiin, sitä voidaan käyttää seurannassa. Hoitavan lääkärin harkinnan mukaan seurannassa käytetään muita verikokeita, joskus luuydintutkimuksia tai luustokuvauksia.

Lue vastaus

Myelooman relapsin jälkeen allogeeninen siirto

12.6.2019

Puolisoni on 42-vuotias ja hänellä on IgA-lambda tyypin myelooma. Sai diagnoosin 2016 ja autologinen siirto tehtiin 2017. Vaste oli hyvä ja tauti oli remissiossa 1,4 kk. Mutta tämän vuoden alussa tuli relapsi ja nyt lääkärit määräsivät uutta lääkehoitoa ja kehottivat harkitsemaan allogeenista siirtoa. Mies on sitä mieltä, että tuo on viimeinen hoito ja sen jälkeen on vaikeaa hoitaa, jos syöpä uusiutuu. Onko hänen myeloomansa niin korkeariskinen, että kannattaa harkita allogeenista kantasolusiirtoa?

Potilaalla on IgA-lambda tyypin multippeli myelooma. Kysyjän antamien tietojen perusteella ennustetta ei täysin pysty arvioimaan, mutta ne voisivat viitata vaikeampaan tautiin.

Myelooman hoitona nuorissa ikäryhmissä voidaan käyttää terveeltä luovuttajalta saatuja kantasoluja, eli allogeenista kantasolusiirtoa. Tällöin tavoitteena on, että luovuttajan terveet valkosolut tuhoaisivat potilaan pahanlaatuiset myeloomasolut. Siirto on mahdollista hyväkuntoisilla potilailla, joille löytyy sopiva luovuttaja. Hoitoon sisältyy riskejä, esimerkiksi infektioita, mutta toisaalta se voi tarjota mahdollisuuden parantua myeloomasta kokonaan. Tämä on merkittävä näkökohta ajatellen, että kyseinen potilas on vasta 42-vuotias. Myelooma voi uusiutua myös allogeenisen siirron jälkeen, mutta kyllä sitä edelleenkin voidaan hoitaa.

Nyt uusiutuneen taudin tilanteesta, hoidosta ja mahdolliseen siirtoon liittyvistä näkökohdista kannattaa vielä tarkkaan keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Joka tapauksessa autologisen intensiivihoidon jälkeen uusiutuneen myelooman hoito jatkuu pitkään, todennäköisesti useita vuosia jossakin muodossa.

Lue vastaus

Kipua jaloissa

12.6.2019

Avovaimollani (74 v) todettiin 2018 multippeli myelooma. Hoidot alkoivat heti. Huhtikuussa oli tosi vaikeaa jatkuvien jalkasärkyjen takia. Mikä avuksi? Kunnon kipulääkkeitä ei ole vielä tarjottu, säryt jatkuvat voimakkaina. Tuttava arvioi, että vahvempia ei anneta riippuvuusvaaran takia. Kahdesti olen vienyt hoitojen välillä ensiapuun. Toisella kerralla kotiin kärsimään, toisella osastolle (hematologia). Eipä ole kiva kuunnella itkua ja tuskia.

Myeloomapotilailla ilmenee usein ääreishermovaurioita, jotka voivat ilmentyä esimerkiksi jalkakipuina. Myeloomaan käytetyt hoidot voivat näitä pahentaa. Toisaalta myelooman aiheuttamat luustomuutokset voivat aiheuttaa pitkäkestoista kipua. Joka tapauksessa, kivun syy tulee ensin arvioida. Tarvittaessa myelooman hoitoon käytettävää lääkitystä muutetaan.

Kipuja voidaan hoitaa, johtuivatpa ne kummasta tahansa. Hoitoon voidaan käyttää kipukynnystä nostavia lääkkeitä ja myös vahvoja, keskushermoston kautta vaikuttavia opiaattilääkkeitä, joskus myös yhdistelminä, jotta potilaan vointi helpottuu. Aivan kaikkea kipua ei aina saada pois, mutta vähintäänkin merkittävä lievitys kyllä.

Kivun hoito on olennainen osa myeloomataudin hoitoa, joten kehotan edelleen potilasta olemaan yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Hoitavan yksikön toimesta voidaan kivun hoitoon käyttää myös asiantuntija-apua kipuklinikalta.

Lue vastaus

Myeloomaa sairastavan hieronta

24.4.2019

Voiko myeloomaa sairastavaa hieroa rentouttavasti, osa-alueittain, vaikka niska-hartia hierontaa, ja käyttää kipulääkegeeliä kipeille jännittyneille lihaksille?

Myeloomaa sairastavaa voi varovasti hieroa ja kipugeelejä voi käyttää. Hierottaessa on huomioitava, että jos potilaalla on luustomuutoksia, esimerkiksi murtumavaarallisia nikamia, niin tällaista kohtaa ei tule mitenkään käsitellä. Hieronta-alueiden suhteen potilaan kannattaa varmistaa asia omalta lääkäriltään, joka voi sitten kertoa, mitä alueita on vältettävä.

Lue vastaus

Myelooma ja kuolema

3.4.2019

Uutena myeloomapotilaana kyselen, että mihin myeloomaa sairastava yleensä kuolee? Vastaan on tullut erilaisia elinajan ennusteita.

Myelooma on yleensä hidaskulkuinen sairaus ja siihen on käytettävissä tehokkaita hoitoja, jotka pidentävät elinaikaa. Sen sijaan myelooman lopullinen paraneminen on edelleen epävarmaa, kantasolusiirroista huolimatta. Joka tapauksessa voidaan arvioida, että myeloomapotilaan keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on nykyhoidolla 7–8 vuotta ja todennäköisesti tulevaisuudessa pitenee.

Aivan taudin loppuvaiheessa potilaan yleiskunto hiljalleen heikkenee, potilas väsyy helposti ja tarvitsee vuodelepoa suurimman osan päivästä; ruokahalu voi kovasti heiketä. Myeloomapotilaat ovat iäkkäitä ja kuolemaa voivat jouduttaa myös potilaan muut perussairaudet. Lopullisena seikkana voi ilmaantua jokin infektio, jota potilaan heikentynyt elimistö ei enää kestä.

Lue vastaus

Huonekasvit ja myelooman kantasoluhoito

3.4.2019

Minulle on tehty kantasolusiirto (omilla soluilla). Nyt sain varoituksen huonekasvien mullassa mahdollisista olevista homeitiöistä. Onko kasvit poistettava?

Mullassa on monenlaisia mikrobeja, myös homeita, jotka voivat puolustuskyvyn heikennyttyä aiheuttaa potilaalle hankalan infektion, jota terveenä ei koskaan saisi. Tästä on kyse intensiivihoidon ja kantasolupalautuksen jälkeen. Mullan käsittelyä ei intensiivihoitopotilaille suositella noin puoleen vuoteen toimenpiteen jälkeen. Ohje koskee sekä innokkaita kotipuutarhureita että huonekasvien hoitoa: puutarhassa voi ulkoilla ja huonekasveja ihailla, mutta multaa ei saa käsitellä.

Siten huonekasveja ei tarvitse poistaa, mutta potilaan ei tule millään tavoin koskea eikä käsitellä niiden multaa. Samoin ulkopuutarhassa kitkeminen, kaivaminen, sipulien/taimien istutus jne. on oltava toisen henkilön vastuulla.

Lue vastaus

Myeloomalääkitys ja greippijuomat

13.3.2019

Mieheni sairastaa multippelia myeloomaa, ja häntä hoidetaan lääkeyhdistelmällä. Hän tykkää lonkerosta, ja juo sitä toisinaan janoon ja saunan jälkeen. Aamuvirtsa oli muutaman greippilonkerotuopin jälkeen hyvin tummaa, ja seuraavana päivänä hän oli väsynyt ja olo oli vetämätön. Onko totta, että kaikki greippijuomat kannattaa lopettaa kokonaan?

Ihmisen lääkeaineenvaihdunnan eli lääkemetabolian keskeinen entsyymi on CYP3A4, joka toimii suolen seinämässä ja maksassa. Monet lääkeaineet, myös monet syöpälääkkeet, metaboloituvat tämän entsyymin välityksellä. Jos tätä entsyymiä estetään, näiden lääkeaineiden pitoisuudet ja siten vaikutukset elimistössä voivat muuttua merkittävästi.

Greipissä ja greippimehussa on aineita, furanokumariineja, jotka estävät tämän entsyymin toimintaa nimenomaan suolen seinämässä. Silloin suun kautta otettavien lääkeaineiden imeytyminen ja vaikutukset elimistössä voivat merkittävästi lisääntyä. Tutkimusten mukaan jo yksi lasillinen greippimehua (200 ml) vaikuttaa edellä mainitun entsyymin toimintaan estävästi, ja vaikutus voidaan todeta lääkeainepitoisuuksissa.

Lonkeron valmistuksessa käytetään oikeaa greippiä/greippimehua, joten tällainen aineenvaihduntaa estävä vaikutus on olemassa. Varsinaisesti juuri lonkeron vaikutusta lääkkeiden imeytymiseen ja aineenvaihduntaan ei tietääkseni ole tutkittu.

On mahdotonta sanoa, olivatko kysyjän kertomat oireet peräisin juuri tästä yhteisvaikutuksesta. Suosittelen välttämään lonkeron juontia toistaiseksi ja kysymään lääkityksestä hoitavalta lääkäriltä, nimenomaan greippiä sisältävien juomien suhteen. Jos yhteisvaikutuksia greippimehun kera on, se koskee myös lonkerojuomia.

Lue vastaus

Onko myelooma poissuljettu?

26.2.2019

Minua on tutkittu laajojen pitkittyneiden kipujen vuoksi, myös painonlaskua ollut. Verenkuva, S-Protfraktio ja muutkin verikokeet viitteissä, ei M-komponenttia. Katsottu vielä vapaat kevytketjut seerumista. Onko näillä tehdyillä verikokeilla poissuljettu myelooma ja muut plasmasolutaudit? Virtsan proteiinifraktiota ei ole tutkittu, olisiko aiheellista, vai voinko luottaa jo tehtyihin tutkimuksiin?

Vaikuttaa siltä, että oireita on asianmukaisesti tutkittu, mutta toistaiseksi selitystä ei ole löydetty. Kysyjän mukaan verikokeissa ei ole todettu myeloomaan viittaavaa, joten pitäisin sitä epätodennäköisenä. Siihen, onko vrk-virtsan proteiinifraktiointi vielä tarpeen, on mahdoton ottaa kantaa tuntematta potilasta. Ehdotan, että kysyjä neuvottelee oman lääkärinsä kera siitä, onko lisätutkimuksia tarpeen tehdä ja mitä ne olisivat.

Lue vastaus

Tilastokysymyksiä myeloomasta

8.2.2019

Jos myeloomaan sairastuu noin 400 henkilöä vuodessa, niin monelleko tehdään kantasolusiirto omilla ja monelleko vierailla soluilla? Entä siirron jälkeen, moniko omilla kantasoluilla hoidettu potilas joutuu syömään estolääkkeitä? Mikä ratkaisee estolääkkeen tarpeen? Ja mikä on tilastollisesti elinaikaennuste estolääkkeen kera?

Kysyjän termi estolääkitys on moniselitteinen: sillä voidaan viitata vierailla kantasoluilla tehdyn siirron jälkeen käytettävään käänteishyljinnän estolääkitykseen tai itse myelooman jatkohoitoa (tai ylläpitohoitoa) siirron jälkeen. Pyrin vastamaan molempiin.

Suomessa todetaan vuosittain n. 400 uutta myeloomatapausta. Potilaiden keskimääräinen sairastumisikä on 65–70 vuotta, joten sairastuessaan potilaat ovat usein iäkkäitä ja heillä on monia muitakin sairauksia.

Käytännössä parantavaa hoitoa myeloomaan ei toistaiseksi ole. Ainoan mahdollisuuden tähän tarjoaa kantasolusiirto terveeltä luovuttajalta, mutta tämä hoitomuoto tulee haittavaikutusten vuoksi kyseeseen vain hyvin pienellä osalla potilaita. Näitä siirtoja tehdään Suomessa noin luokkaa 10 potilaalle/vuosi. Kaikki toiselta henkilöltä kantasolusiirron saaneet potilaat tarvitsevat lääkitystä siihen, ettei siirre hylji saajaansa (käänteishyljintä), mutta tätä lääkitystä yleensä tarvitaan vain noin vuosi siirrosta. Viiden vuoden kuluttua kantasolusiirron saaneista potilaista on elossa 32–54 %. Elossaoloennuste riippuu paitsi tautitilanteesta ennen siirtoa, myös siihen käytetystä esihoidosta.

Myelooman hoitona voidaan myös käyttää niin sanottua intensiivihoitoa, josta potilas toipuu omien kantasolujen avulla. Tällöin potilas ei tarvitse käänteishyljinnän estolääkitystä lainkaan. Intensiivihoitoja tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa, ja se pyritään tekemään kaikille alle 65–70 vuotiaille potilaille, ellei potilaan muu kunto sitä estä. Tämä hoitomuoto ei myöskään paranna myeloomaa, mutta antaa paremman ja pidemmän hoitovasteen kuin tavanomaisemmat hoitomuodot. Jo parisen vuotta on omilla kantasoluilla tuetun intensiivihoidon jälkeen annettu vasteen parantamiseksi mahdollisesti lisää myeloomahoitoa ja lopuksi kevyttä ns. ylläpitohoitoa. Tällä pyritään parantamaan vasteen syvyyttä ja siirtämään taudin uusiutumista ja siten pidentämään potilaan elinaikaa. Edelleenkin myelooma jossain vaiheessa uusiutuu käytännössä kaikilla, jolloin tarvitaan varsinaisia myeloomahoitoja uudelleen.

Myeloomapotilaiden elinikä on pitkään ollut keskimäärin luokkaa 4–5 vuotta diagnoosista. Se on selvästi noussut viime 20 vuoden aikana, ja katsotaan olevan vähintään 6–8 vuotta ja todennäköisesti jo nyt pidempi, uusien hoitomuotojen ansiosta.

Lue vastaus

Pitkittynyttä kipua, osteoporoosi, myelooman oireita?

8.2.2019

Syyskuusta lähtien minulla on jatkunut kipua yläkyljessä, selän puolella, sivussa ja edessä rinnan alapuolella. Kipua on liikkuessa ja levossa. Myös toispuoleista niska ja kallonpohjan kipua. Usein vaeltavia kipuja ylä- ja alaraajoissa ja rintakehällä. Vaikutelma on, kuin kipu olisi luustossa. Kyseisiä kipuja ollut useamman vuoden. Paino pudonnut noin 3 kg keväästä, olen hoikkarakenteinen. Verenkuva on normaali. Osteoporoosi todettu 2016, ei selkeää syytä. Olisiko syytä selvitellä lisää kipujen ja osteoporoosin syytä jatkotutkimuksella? Ei ole todettu pahanlaatuista sairautta.

Kysyjällä on jo useamman vuoden jatkunut kipuoire vartalolla ja raajoissa, myös vaihtelevia kipuja. Häntä on tutkittu ja kysyjän mainitsemat tutkimustulokset ovat normaalit, eikä niiden perusteella viitettä myeloomasta tai muusta pahanlaatuisesta taudista ole. Osteoporoosi siis on todettu, ja tähän harkitaan lääkitystä.

Vaikuttaa siltä, että kysyjän kipuja on selvitelty, enkä pelkän kuvauksen perusteella osaa ehdottaa lisätutkimuksia. Suosittelen hakeutumaan vielä oman lääkärin vastaanotolle, jossa potilaan tunteva lääkäri voi parhaiten arvioida lisätutkimusten tarpeen. Jos ajatellaan muita mahdollisia myeloomatutkimuksia, vrk-virtsan proteiinifraktiointi ja seerumin kevytketjujen tutkimista voi harkita.

Lue vastaus

Myelooma ja seksuaaliterveys

8.2.2019

Miesystäväni on sairastanut myeloomaa vuodesta 2017, lääkkeillä hoidetaan. Miten minun tulee tukea häntä tässä sairaudessa, kun hän pitää läheisyydestä ja hellyydestä ja haluaisi tuottaa iloa minulle? Yhdyntä harventunut (noin 2 viikon välein), ja erektio voi lopahtaa kesken. Miten häntä voisi auttaa, ja voiko sairauden lääkitys vaikuttaa seksuaaliterveyteen? Miesystäväni on hyväkuntoinen 71-vuotias.

Syöpään ja siten myös myeloomaan sairastuminen on voimakas ja äkillinen muutos elämässä. Se vaikuttaa luonnollisesti myös seksuaalisuuteen, toki hyvin yksilöllisesti. Myelooma voi aiheuttaa kipuja, sen hoidot voivat haitata elimistön normaalia toimintaa ja myös heikentää halua ja kykyä seksiin. Miehillä yleinen ongelma ovat erektiohäiriöt. Myelooman hoidot voivat vaikuttaa myös ulkomuotoon (eritoten kortisoni), tai siltä ainakin potilaasta voi tuntua ja itsetunto voi olla koetuksella. Tarpeet ja seksuaalisuus kuitenkin säilyvät ja voivat hyvän tautitilanteen myötä palata taikaisin aiemmalle tasolle. Seksi on siten sallittua ja suotavaa, mutta ei pakollista.

Yhdynnästä sinänsä kannattaa pidättäytyä, jos veren trombosyyttitaso on alle 50 (vuotoriski), jos veren leukosyyttiarvo on alle 1 (infektioriski) tai neutrofiiliarvo on alle 0.5 (infektioriski). Kumppanin tulee olla terve yhdyntää harrastettaessa ja molemminpuolisesta hyvästä hygieniasta tulee huolehtia sekä ennen että jälkeen sukupuolista kanssakäymistä. Siemennesteessä saattaa olla jäämiä solusalpaajista vielä viikonkin kuluttua sytostaattihoidosta, joten kondomin käyttöä suositellaan. Hedelmällisessä iässä olevien tulee huolehtia ehkäisystä syöpähoitojen ajan ja vielä vuoden ajan hoitojen jälkeenkin sikiövaurioiden välttämiseksi. Samoin, jos myelooman hoidossa käytetään talidomidia tai sen kaltaisia lääkkeitä.

Joka tapauksessa läheisyys ja hellyys ovat tärkeitä niin potilaalle kuin läheisellekin eikä niistä missään nimessä tarvitse luopua.

Kysyjälle suosittelen lisätietoutta Suomen Syöpäpotilaat ry:n sivuilta: ”Seksuaalisuus ja syöpä”, kirjoittanut sh/seksologi Leena Rosenberg. Kirjan voi ladata ja lukea ja haluttaessa tulostaa Syöpäpotilaat ry:n sivuilta.

Lue vastaus

Myelooman oireita selässä?

14.12.2018

Selässäni on lähes puolen kananmunankokoinen patti oikean lapaluun alapuolella selkärankaan päin. Pidempään on ollut kovaakin selkäsärkyä, ja nyt on toistuvasti oikealla puolella kovaa särkyä. Vaikuttaa pahanlaatuiselta?

Kysyjän kuvaama patti ja kivut selässä voivat johtua monestakin syystä, myös pahanlaatuisesta. Tilanteen syyhyn on mahdotonta ottaa kantaa näkemättä potilasta ja ilman lisätutkimuksia. Syystä riippumatta kehotan kysyjää hakeutumaan kiireellisesti lääkärin vastaanotolle, esimerkiksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon, jotta jatkotutkimukset voidaan järjestää.

Lue vastaus

Voiko M-komponentti kadota itsestään?

14.12.2018

Minulla todettiin M-komponetti IgG-lambda ja diagnoosiksi monoklonaalinen gammapatia jo 2004 luuydinnäytteestä. Alkuun verikoe otettiin 2 kertaa vuodessa, sittemmin aina harvemmin. Työpaikkalääkärin mukaan minulla ei ole M-komponenttia eikä koskaan ollutkaan, joten nyt sitä ei testata enää ollenkaan. Leukosyyttiarvo on aina koholla (11–15), siksi alkuun tutkittiinkin. Viime vuonna muut arvot olivat viitekehyksissä. Kovat selkä- ja jalkakivut, jalan turpoaminen, sydämen ”lompsahtelu”, käsien ja jalkojen puutuminen, pääkipu, huimaus ja väsymys vaivaavat päivittäin. Voiko nämä olla oireita pahenevasta tilanteesta veressäni?

Kysyjällä on siis todettu monoklonaalinen gammapatia (MGUS) vuonna 2004. M-komponentin määrä oli pieni, ja silloin tutkittiin myös luuydin. MGUS-tilaa seurataan, koska pieni osa potilaista (1–2%/vuosi) kehittää vuosien saatossa myelooman. Pieni M-komponentti voi tosiaankin seurannassa hävitä, jolloin MGUS-tilaa ei enää todeta, ja myös potilaan seuranta voidaan lopettaa.

Kysyjän leukosyyttiarvot (veren valkosolut) ovat lievästi koholla, tällaiseen voi olla montakin syytä, esimerkiksi elimistön hiljaiset tulehdukset – vaikkapa karioottiset hampaat tai tupakointi.

Selkä- ja jalkakivut, turvotukset, sydänoireet ja väsymys ovat hyvin epäspesifisiä eivätkä sinänsä viittaa myeloomaan tai pahanlaatuiseen sairauteen. Ehdotan vaivojen suhteen kontrollia joko työterveyshuollossa tai omalla terveysasemalla. Tällöin lääkäri voi arvioida, mihin ne liittyvät ja mitä mahdollisia hoitoja olisi tarjolla.

Lue vastaus

Hengenahdistus ja hartiakivut

14.12.2018

Minulla on todettu myelooma, mitä ei vielä hoideta. Nyt olen huomannut hartioissa ja niskassa kipukohtia sekä myös hengenahdistusta ylämäessä ja rappusissa. Myös pulssi on ollut normaalia korkeampi. Onko nämä myelooman pahenevia oireita? Veriarvoissa ei mainittavia muutoksia.

Kysyjällä on todettu myelooma, mutta sitä ei vielä hoideta eli kyseessä on ns. kytevä myelooma. Verikokeet olivat olleet kysyjän mukaan ennallaan, joten ilmeisesti viitettä myelooman etenemisestä ei ollut.

Kysyjällä on kipuja hartioissa-niskassa ja ilmeisesti myös aristavia kohtia. Nämä voivat hyvin olla lihasperäisiä vaivoja eivätkä sinänsä viittaa myeloomaan. Hengästyminen rasituksessa ja korkea pulssi voivat viitata esim. keuhko- tai sydänperäiseen syyhyn oireiden taustalla, joten näiden suhteen kysyjän kannattaa hakeutua lääkärin arvioon. Suoranaisesti myeloomaan en niitä liittäisi, mutta oman lääkärin vastaanotolla voidaan tilanne arvioida ja tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia.

Lue vastaus

Myelooma ja alkoholi

8.10.2018

Voiko myeloomapotilas nauttia alkoholia? Samppanja- tai viinilasillinen silloin tällöin piristäisi mieltä!

Jos kysyjällä on myeloomahoidot meneillään, asiasta kannattaa kysyä hoitavalta lääkäriltä, sillä useilla lääkkeillä on yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa. Jos taas kysyjän myeloomaa pelkästään seurataan ilman lääkityksiä, ei vähäisellä alkoholinkäytöllä pitäisi olla vaikutusta tilanteeseen.

Lue vastaus

Kramppeja myelooman oireena?

5.10.2018

Minulle tulee todella kivuliaita nykäisyjä ja kramppeja lähinnä isoihin selkälihaksiin, kuuluuko ne myelooman oireisiin? Mikä auttaisi? Muutenkin kyseiset lihakset särkevät yms.

Myelooman oireita kyseisen kaltaiset krampit tuskin ovat. Jos kysyjällä on selkärangan muutoksia, esimerkiksi murtumia tai myeloomapesäkkeitä luissa, nämä voivat aiheuttaa kipuja ja suojareaktiona selän lihakset supistuvat ja pidemmän päälle tämä voisi aiheuttaa kramppeja lihaksiin.

Myös jotkut myelooman hoitoon käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksina lihaskramppeja.

Jos siis on selkäkipua tai myeloomalääkitys menossa, kannattaa olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Muussa tapauksessa venyttely, hieronta ja lämpöhoito ja ennaltaehkäisevästi nestetasapainosta huolehtiminen ja normaali lihasten huolto.

Lue vastaus

Levottomat jalat

10.9.2018

Kuuluuko levottomat jalat myeloomaan? Epämiellyttävä tunne jaloissa estää nukkumista. Olisiko vaivaan mitään lääkettä?

Myelooma voi vaurioittaa ääreishermostoa siten, että potilailla on tunnnottomuutta, pistelyä tai epämukavaa oloa esimerkiksi varpaissa. Kysyjän mainitsema epämukava tunne jaloissa, ns ”levottomat jalat”, voi joskus olla tällainen oire. Toisaalta joskus myelooman hoitoon käytettävä lääkitys voi aiheuttaa vastaavanlaisia ääreishermostosta johtuvia vaivoja ja siten varsinainen syy voi olla vaikea päätellä.

Jos oire on uusi tai on alkanut myelooman lääkityksen aikana, siitä kannattaa mainita hoitavalle lääkärille, jotta hän voi tarvittaessa vaihtaa lääkitystä. Joka tapauksessa kysyjän vaivaa voidaan lievittää lääkkeillä, joilla muutoinkin hoidetaan hermovaurioista (neuropatiasta) johtuvia kipuja. Asia kannattaa siis ottaa esiin vastaanotolla.

Lue vastaus

Myelooman perinnöllisyys

15.8.2018

Onko myelooma perinnöllinen?

Myelooma ei ole perinnöllinen siinä mielessä, että potilaan pitäisi ohjata lähisukulaisensakin tutkimuksiin. Tiedetään kuitenkin, että myeloomapotilaiden sukulaisilla sitä esiintyy enemmän kuin muutoin väestössä ja lisäksi taudin esiintymisessä on selviä rotujen välisiä eroja. Todennäköisesti kyseessä on jokin geneettinen alttius, joka useiden elämän aikana kohdattujen ympäristövaikutusten vuoksi sitten saa aikaan myelooman kehittymisen.

Lue vastaus

Myelooma ja pähkinät

8.8.2018

Voiko myeloomapotilas syödä pähkinöitä? En syö lihaa, joten olen syönyt niitä päivittäin. Entä kuivattuja hedelmiä?

Myeloomapotilas voi syödä pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä, erityistä infektioriskiä näihin ei pitäisi liittyä. Tuoreita hedelmiä voi myös syödä, ne kannattaa pestä ja/tai kuoria hyvin.

Lue vastaus

M‐komponentti nousussa

25.6.2018

Minulla todettiin MGUS vuonna 2012. Se on igG lambda ‐tyyppiä. Arvo oli 10 g/l vuonna 2012 ja nyt se on 16 g/l. Vielä seurataan, mutta missä vaiheessa yleensä aloitetaan hoidot? Kuinka paljon proteiini saa vielä nousta?

Myelooman hoitojen aloitus on yksilöllistä ja riippuu potilaan oireista ja laboratoriotutkimusten löydöksistä, tällöin puhutaan oireisesta myeloomasta. Pelkkä M‐komponentin määrä ei välttämättä ole ongelma, vaan sen nousuvauhti, esimerkiksi yli kaksinkertaistuminen muutamassa kuukaudessa. Lisäksi tällöin potilaalla on jokin oire, esimerkiksi anemian aiheuttama väsymys, munuaisten vajaatoiminta, korkea veren kalsiumarvo tai luustomuutoksia.

Kysyjän M‐komponentti on varsin maltillinen ja sen nousuvauhti hyvin hidas, joten seuranta on todennäköisesti paras valinta.

Lue vastaus

Voiko myeloomapotilas syödä kalaa?

15.6.2018

Saanko syödä silliä, vaikka minulla on myelooma?

Kalaa sinänsä saa syödä, mutta suositellaan, että kala ostetaan tuoreena tiskiltä ja valmistetaan sitten kotona. Sen sijaan tyhjiö‐ ja suojakaasupakattuja, kylmäsavustettuja ja graavisuolattuja kalatuotteita ei suositella, sillä niissä voi olla listeria‐bakteeria. Näihin kuuluvat myös tyhjiöpakatut sillituotteet ja mäti. Siten purkissa myytävää silliä eri tavoin maustettuna saa nauttia.

Lue vastaus

Myeloomapotilaan liikunta

13.6.2018

Voinko myeloomasta ja hoidoista huolimatta liikkua ja urheilla entiseen tapaan?

Myeloomapotilaita kannustetaan liikkumaan ja ulkoilemaan, jotta kunto pysyisi hyvänä. Jos on murtumavaarallisia luustomuutoksia, joitakin liikuntamuotoja joutuu välttämään, mutta tästä hoitava lääkäri antaa ohjeet. Kovin raskasta liikuntaa ei kannata ainakaan myeloomahoitojen aikana harrastaa, mutta sopivasti liikkumalla mieliala pysyy parempana ja potilas kestää paremmin myös myelooman hoidot. Kävely, sauvakävely, ulkoilu, hiihto, puutarhatyöt, kuntosali ja erilaiset jumpat potilaan omaan, rauhalliseen tahtiin, ovat suositeltavia.

Tarkemmin ohjeista ja varsinkin rajoitteista kannattaa kysyä hoitavasta yksiköstä. Uimista ja vesijumppaa voidaan infektioriskien vuoksi hoitojen aikana rajoittaa.

Lue vastaus

Särkylääkkeet myeloomahoitojen aikana

22.5.2018

Voiko myeloomaa sairastava käyttää Buranaa särkyyn?

Jos myeloomaan aloitetaan hoidot, ei särkylääkkeitä suositella. Tämä siksi, että useimmat särkylääkkeet, kuten Burana (ibuprofeeni), estävät verihiutaleiden toimintaa, voivat aiheuttaa interaktioita muiden käytettyjen lääkkeiden kera, voivat vaurioittaa munuaisia ja ärsyttävät herkästi vatsaa. Solusalpaajahoidot sinänsä yleensä vähentävät verisolujen, myös verihiutaleiden määrää, ja usein heikentävät niiden toimintaa, joten särkylääkkeiden estovaikutus lisää vuotoriskiä. Parasetamolilla tätä vaikutusta ei ole, joten sitä yleensä saa käyttää.

Myeloomapotilaiden kivut voivat olla kovia, jolloin niiden hoitoon joudutaan käyttämään opiaatteja.

Lue vastaus

Myelooma ja AL-amyloidoosi

16.5.2018

Minulla on todettu luuydinnäytteessä joulukuussa 2016 M-komponenttia ja myeloomasoluja. Hoitoja ei ole aloitettu, puhutaan MGUS-tilasta. 

Nyt on tehty tutkimuksia kovan janon ja suurten virtsamäärien takia. Epäiltiin vesitystautia eli diabetes insipidusta laboratorioarvojen perusteella. Kova suolannälkä on ja heikotusta. Rytmihäiriöitä on paljon, vaikka sydän on rakenteellisesti terve. Verenpaine on alhainen. Keuhkopuolella on ihmetelty hiilidioksidin kertymistä elimistöön ja myös bikarbonaattia liikaa. Prolaktiini-, kortisoli- ja kalsium ion -arvot ovat välillä korkeat ja välillä viitteissä. Nyt puhuttiin, että munuaisissa saattaa olla vikaa, koska reniini on matala. MGUS-seurannassa on puhuttu, että hoitoa ei tarvita, kun munuaisten kreatiiniarvo on normaali.

Kysyisin, voiko tämä hormonien sekamelska johtua myelooman aiheuttamasta munuaisviasta. Esim. mikä on AL-amyloidoosi, viittaako tämä sellaiseen? Jos viittaa, niin onko siihen mitään hoitoa?

Kysyjällä on todettu poikkeava valkuaisaine veressä, niin sanottu M-komponentti. Luuydinnäytteestä on löydetty myeloomasoluja, jotka tuottavat M-komponenttia. Tällaista M-komponenttia nimitetään monoklonaaliseksi gammopatiaksi (MGUS), ja pieni osa näistä potilaista kehittää vuosien myötä pahanlaatuisen verisairauden, myelooman. MGUS-potilaita seurataan, lisääntyykö M-komponentti ja ilmeneekö jokin muu myeloomaan viittaava löydös.

Amyloidoosi taas on harvinainen tila, jossa eri elimiin ja kudoksiin kertyy säikeistä amyloidimateriaalia, mikä häiritsee näiden elinten normaalia toimintaa. Sille on useita syitä, mutta silloin, kun myeloomasolujen tuottama valkuaisaine on amyloidoosin taustalla, puhutaan AL-amyloidoosista.

AL-amyloidoosin taudinkuva voi olla moninainen, sillä amyloidikertymiä on kuvattu lähes kaikista elimistä. Amyloidoosi voi ilmetä sydämen vajaatoimintana, munuaisten vajaatoimintana, suolen imeytymishäiriönä ja ääreishermoston oireina. Amyloidoosin aiheuttama munuaisten vajaatoiminta ilmenee usein turvotuksina, sydämen vajaatoiminta taas hengenahdistuksena, matalana verenpaineena ja joskus rytmihäiriöinä.

AL-amyloidoosin diagnostiikka on vaikeaa, koska sen oireet ovat moninaisia ja muistuttavat useita muita tavanomaisempia sairauksia. Lähtökohta on, että potilaan oireiden vuoksi herää kliininen epäily amyloidoosista ja varmistus saadaan osoittamalla amyloidikertymä koepalasta. Potilaasta otetut hormonimääritykset eivät kerro amyloidoosista, mutta eivät sitä myöskään poissulje.

AL-amyloidoosia voidaan hoitaa ja hoidossa tähdätään amyloidimateriaalia tuottavien myeloomasolujen hävittämiseen elimistöstä.

Kehotan kysyjää ottamaan seuraavalla lääkärin vastaanotolla esiin kysymyksen amyloidoosista.  Jo tehtyjen tutkimusten perusteella lääkäri pystyy parhaiten arvioimaan kysyjän sydämen ja munuaisten tilanteen ja harkitsemaan, tarvitaanko jatkotutkimuksia.

Lue vastaus

Myelooma ja inkivääri

16.5.2018

Voiko inkivääritabletteja ottaa, kun sairastaa myeloomaa?

Todennäköisesti myeloomaa sairastava potilas voi vaaratta käyttää inkivääritabletteja. Tutkittua tietoa inkiväärin vaikutuksesta myeloomaan ei ole. Inkiväärin ja muiden ravintolisien käytöstä kannattaa hoitavalle lääkärille mainita, ainakin silloin, kun saatte myeloomahoitoja. Tällöin lääkäri voi arvioida yhteisvaikutuksia.

Lue vastaus