Mikä on multippeli myelooma?

Multippeli myelooma on syöpäsairaus, joka syntyy luuytimessä – plasmasoluissa. Jos sinulla on todettu multippeli myelooma, tai se on diagnosoitu läheiselläsi, mieltäsi askarruttaa varmasti moni kysymys tästä vaikeaselkoisesta sairaudesta. Näiltä sivuilta löydät tietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin myeloomaa sekä sen hoitoa ja oireiden hallintaa.

Multippeli myelooma on luuytimen syöpäsairaus. Se syntyy, kun pahanlaatuiset plasmasolut alkavat lisääntyä luuytimessä eli pehmeässä kudoksessa isompien luiden keskiosassa. Myeloomaa kutsutaan myös plasmasolusyöväksi.

Myelooma lukeutuu verisyöpiin ja on niistä lymfooman jälkeen toiseksi yleisin. Suomessa myeloomaa ja muita plasmasolutauteja todetaan vuosittain 320–420 uudella potilaalla.

Myeloomaa esiintyy erityisesti iäkkäämmillä, sairastuneiden keski-ikä on 65–70 vuotta. Alle 40-vuotiailla myelooma on harvinainen. Miehet sairastuvat myeloomaan hieman yleisemmin kuin naiset.

Mikä myelooman aiheuttaa?

Myelooman aiheuttajaa ei tunneta, eikä sitä pidetä periytyvänä sairautena. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuinka myelooman syntymistä voisi estää.

Multippelille myeloomalle ei tunneta mitään vahvoja riskitekijöitä. Rodulla voi olla vähän merkitystä sairastuvuuteen. Tuntemattomasta syystä mustaihoisilla on kaksinkertainen riski sairastua myeloomaan kuin valkoihoisilla. Myös altistuminen esimerkiksi säteilylle, asbestille, bentseenille ja torjunta-aineille voi suurentaa sairastumisen riskiä.

Myeloomaa edeltää lähes aina tila nimeltä MGUS (merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia), joka voidaan todeta verestä tai virtsasta. Se on oireeton syövän esiaste, joka voi muuntua vuosien kuluessa varsinaiseksi myeloomaksi. Mahdollisuus, että MGUS kehittyy myeloomaksi, on vain noin yhden prosentin luokkaa vuosittain. Syytä MGUS:n muuntumiselle myeloomaksi ei vielä tunneta.

Miten myeolooma syntyy ja kehittyy?

Plasmasolut ovat tietyntyyppisiä valkosoluja, jotka tuottavat elimistössä haitallisia bakteereita ja infektioita vastaan taistelevia vasta-aineita. Näin plasmasoluilla on tärkeä rooli puolustusjärjestelmässä.

Myeloomassa normaalit plasmasolut muuttuvat pahanlaatuisiksi monivaiheisen prosessin kautta. Pahanlaatuiset plasmasolut tuottavat epänormaalia vasta-ainetta, niin sanottua paraproteiinia (eli M-komponenttia), jolta puuttuu kyky vastustaa infektiota.

Myelooma alkaa kehittyä, kun pahanlaatuiset plasmasolut lisääntyvät kontrolloimattomasti:

  1. Voimakkaasti lisääntyessään myeloomasolut vievät tilaa luuytimessä ja syrjäyttävät normaalia luuydinsolukkoa.
  2. Seuraavaksi luuytimen normaali toiminta ja verenmuodostus alkavat häiriintyä. Punasolujen määrän vähentyminen aiheuttaa anemiaa ja valkosolujen puute altistaa puolestaan tulehduksille.
  3. Vaikka sairaita plasmasoluja esiintyy erityisesti luuytimessä, tautisolut usein leviävät ja aiheuttavat kasvainpesäkkeitä myös muualle luustoon ja elimistöön. Näitä pesäkkeitä kutsutaan plasmasytoomiksi. Taudin nimi multippeli myelooma tulee juuri siitä, että syöpäpesäkkeitä on tyypillisesti useissa paikoissa.

Myelooma - Terve luuydin ja myeloomapotilaan luuydin

Terveessä luuytimessä valkosoluihin lukeutuvat b-solut kehittyvät vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi, kun elimistöön tulee haitallisia aineita (antigeenejä). Myeloomassa DNA-vaurio B-solussa muuntaa plasmasolut myeloomasoluiksi. Syöpäsolut lisääntyvät, vievät tilaa normaaleilta verisoluilta ja alkavat tuottaa suuria määriä paraproteiinia.

Myelooman ennuste

Multippelin myelooman ennusteeseen vaikuttavat

Näiden pohjalta lääkäri päättää myös siitä, milloin myelooman hoito alkaa ja mitkä ovat parhaat mahdolliset hoitomuodot.

Nykytiedon pohjalta multippeli myelooma on parantumaton, mutta kehittyneiden hoitojen ansiosta sairastuneiden elinaika on pidentynyt. Nykyhoito vähentää myös entistä paremmin myelooman oireita ja parantaa elämänlaatua.