Palliatiivinen hoito

Palliatiivinen hoito on henkeä uhkaavaa tai parantumatonta sairastavien potilaiden ja heidän perheiden auttamiseen ja tukemiseen keskittyvää hoitoa. Hoidon tavoitteena on ihmisen kokeman kärsimyksen ehkäisy ja lievittäminen sekä elämänlaadun parantaminen. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosiakin eikä se ole ajallisesti sidottu kuolemaan.

Palliatiivisen hoidon lähtökohtana on ihmisen oikeus hyvään elämään sen kaikissa vaiheissa.

Elämänlaatu on ihmisen kokemus siitä, voiko hän tyydyttää itselleen merkitykselliset tarpeet, toteuttaa omaa elämäänsä ja toimia niiden osalta olosuhteisiin ja toimintakykyyn nähden itsenäisesti. Palliatiivisessa hoidossa elämänlaatua pyritään parantamaan muun muassa toimintakyvyn ja sopeutumisen tukemisella, toiveiden kuulemisella ja ihmiselle tärkeiden asioiden mahdollistamisella.

Kärsimys on elämänlaatua heikentävä moniulotteinen ja henkilökohtainen kokemus. Se on vaikeaa epämukavuutta ja siihen liittyy pelkoa sekä ahdistusta kärsimyksen jatkumisesta. Kärsimystä hoidetaan oireiden varhaisella huomioimisella sekä niiden asianmukaisella arvioinnilla ja hoidolla. Ihmisen kokema kärsimys tai oireet voivat olla niin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia, henkisiä ja hengellisiä kuin olemassaoloon liittyviä eli eksistentiaalisiakin.

Varhaisessa palliatiivisessa hoidossa palliatiivinen hoito tuodaan tautiin kohdistuvan hoidon rinnalle. Tavoitteena on potilaan toimintakyvyn parantaminen hyvällä oirehoidolla sekä psyykkinen työskentely yhdessä potilaan kanssa jaksamisen, sopeutumisen ja suunnittelun tukena. Varhaisella palliatiivisella hoidolla on mahdollista saavuttaa parempi elämänlaatu sekä potilaalle että hänen perheelleen. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa tapahtuen lähellä kuolemaa.

Saattohoito ajoittuu elämän viimeisille viikoille ja päiville mutta raja palliatiivisen hoidon ja saattohoidon välillä on eri sairauksissa liukuva. Saattohoidossa potilaan toimintakyky on merkitsevästi rajoittunut ja hänen mahdollisuutensa huolehtia itsestään ovat heikentyneet. Saattohoitoon kuuluu potilaan ja läheisten hoito ja tuki sairauden viime vaiheissa, ennen kuolemaa sekä kuoleman jälkeen.

Myelooman palliatiivinen hoito

Myeloomaan voi sairauden eri vaiheissa liittyä useita potilasta kuormittavia oireita, kuten väsymystä, kipua, hengenahdistusta, pistelyn tunnetta käsissä tai jaloissa, ahdistusta tai masennusta. Oireiden esiintymisen, erityisesti kivun ja ahdistuneisuuden, on todettu myeloomassa ennakoivan elämänlaadun heikkenemistä.

Huolta voi myös aiheuttaa toimintakyvyn heikkeneminen, päivittäisissä toimissa pärjääminen, henkinen hyvinvointi, sairauden pahenemisen pelko sekä tiedon puute siitä, mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tulleessaan. Myös läheisillä on sairauden tuomaa tuen tarvetta.

Oireiden, toimintakyvyn ja henkisen hyvinvoinnin säännöllinen arviointi auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka tarvitsevat oireiden lievittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen tähtäävää tukea. Myeloomaa sairastavan potilaan ja hänen läheisten palliatiivisen hoidon tarpeen arvion tulisi perustua potilaan ja läheisten yksiköllisiin tarpeisiin.

Koetut oireet ja elämänlaatu sekä tuen tarve eivät ole riippuvaisia sairauden ennusteesta.

Tukihoidot helpottavat oireita ja haittavaikutuksia

Palliatiivisessa hoidossa potilas ja hänen läheisensä kohdataan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Jokaisen ihmisen elämä ja kokemukset ovat ainutlaatuisia. Keskeinen hoidon sisältö on oireiden ja tuen tarpeiden tunnistaminen ja asianmukainen hoito. Huomiota tarvitsevat oireet tai tuen tarpeet voivat olla fyysisiä, kuten kipu mutta myös esimerkiksi tunteisiin, ajatuksiin, ihmissuhteisiin, toimeentuloon tai vakaumukseen liittyviä. Keskeistä on potilaan ja perheen omien voimavarojen tunnistaminen ja niiden tukeminen sekä ennakoiva hoidon suunnittelu.

Hoito ja tuki voi muodostua:

  • lääkehoidosta,
  • omahoidon tukemisesta,
  • keskustelutuesta,
  • ohjauksesta,
  • hoidon koordinoinnista,
  • sosiaalisten asioiden järjestämisen mahdollistamisesta,
  • elämään ja elämän rajallisuuteen liittyvien asioiden pohdinnasta,
  • läheisten tukemisesta.

Suomessa palliatiivisen hoidon palvelut ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon erikois- ja peruspalveluita. Palvelut vaihtelevat alueittain. Osa palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta toteutuu osana sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja kuten sairaalassa tai hoivayksikössä. Osa puolestaan toteutuu palliatiiviseen hoitoon tai saattohoitoon erikoistuneissa yksiköissä kuten palliatiivisilla poliklinikoilla ja saattohoito-osastoilla tai -kodeissa. Potilaiden ohjautuminen eri palveluiden piiriin tapahtuu yksilöllisen tarvearvion ja alueen palliatiivisen hoitoketjun palvelurakenteen perusteella.

Voit keskustella omasta palliatiivisen hoidon tarpeestasi sekä alueesi palveluista oman hoitajasi tai hoitavan lääkärisi kanssa. Voit myös arvioida hyötyisitkö palliatiivisesta hoidosta Terveyskylän Palliatiivisen talon Minulleko palliatiivista hoitoa? – testillä.

C-ANPROM/FI/NINL/0002/12/2020